Metla: Ojasuunnitteluatuetaan aivan liikaa
Metsäntutkimuslaitos Metlan mukaan kunnostusojituksia kannattaa tehdä mahdollisimman vähän.
”Hyväkuntoisen puuston haihdutus voi pitää vedenpinnan riittävän alhaalla”, suometsätieteen professori Raija Laiho sanoo.
Hänen mukaansa kunnostuksen tarvetta ei pitäisi arvioida pelkästään ojien kunnon perusteella. Jos puustoa on Etelä-Suomessa vähintään 125 ja Pohjois-Suomessa 150 kuutiometriä hehtaarilla, kunnostusojitusta ei välttämättä kannata tehdä.
”Tarpeettomat kunnostusojitukset aiheuttavat vain ylimääräisiä kustannuksia metsätaloudelle. Lisäksi ne kuormittavat vesistöjä.”
Laihon mielestä olisi hyvä selvittää, voidaanko kunnostusojituksia korvata tuhkalannoituksella.
”Ojitusten suunnittelua tuetaan suhteettoman paljon”, Laiho väittää.
Hän puhui marraskuussa tutkijoiden ja kansanedustajien suoseminaarissa.
Viime vuonna valtio tuki kemeravaroista kunnostusojitusten suunnittelua ja toteutusta lähes 3,9 miljoonalla eurolla.
Tänä vuonna ojituksiin budjetoitiin 4,2 miljoonaa euroa. Marraskuussa se oli käytetty lähes kokonaan.
Yksityismailla ojitussuunnitelmia tekee Otsoksi nimensä muuttanut Metsäkeskuksen metsäpalvelut. Toimitusjohtaja Jukka Enarvin mukaan suunnittelu vie Etelä-Suomessa suhteessa enemmän varoja kuin pohjoisessa, jossa yhdellä suunnitelmalla kunnostetaan laajoja suometsäalueita.
”Ojasuunnittelua kannattaa tukea verovaroin, koska siten turvataan laajan alueen vesiensuojelu. Maanomistajia saattaa yhdellä suoalueella olla jopa 50. Kokonaisuuden hoitaminen vaatii huolellista ja ammattimaista suunnittelua.”
Uudisojitukset loppuivat 2000-luvulla. Ojien kunnostukset aloitettiin 1960-luvulla ja nyt niitä kunnostetaan noin 16 000 kilometriä vuodessa, yksityismetsissä noin 13 000.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
