WWF:n kartta antaa ymmärtää puuston katoavan nopeaa vauhtia Suomen metsissä. Kuva on ruutukaappaus WWF:n Biodiversity Risk Filter -työkalun kartasta.
WWF:n riskikartta ei huomioi, että Suomessa hakatut metsät uudistetaan
Toisin kuin tropiikissa, Suomessa metsiä katoaa huomattavan vähän ja metsät uudistetaan hakkuiden jälkeen. Silti metsien monimuotoisuus on vaarassa heikentyä myös Suomessa.
Suomessa metsiä katoaa erittäin vähän, mikä johtuu lähinnä rakentamisesta ja pellon raivauksesta. Kuva: Sanne KatainenYmpäristöjärjestö WWF julkaisi maanantaina Davosin talousfoorumissa kartan, joka valistaa sijoittajia luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä riskeistä. Kartalla Suomi lehottaa tulipunaisena trooppisten metsäkatomaiden kanssa.
Tutkija Susanne Suvanto Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että vaikka aineisto kartan taustalla on luotettavaa, lopputulos ei tee eroa metsien uudistamisesta huolehtivien metsätalousmaiden ja metsäkatomaiden välille.
Suvannon mukaan kartassa punaisella on kuvattu vain häviävää latvuspeitettä. Siinä ei huomioida lainkaan, että vastuullisissa metsätalousmaissa, kuten Suomessa, huolehditaan siitä, että hakkuiden jälkeen uutta latvuspeitettä kasvaa tilalle.
Sen sijaan tropiikissa metsiä tuhoutuu laajalti maastopaloissa, myrskyissä ja pellonraivauksessa.
”Kartta ei kerro syitä latvuspeitteen häviämiselle. Toivoisin tarkkuutta kartan teksteihin. Niissä puhutaan yhä maankäytön muutoksesta, vaikka Euroopassa siitä on harvemmin kyse”, Suvanto toteaa.
Herää kysymys, miten hyvin kartta kuvaa luonnon monimuotoisuuden hupenemisen riskiä.
”En näe ongelmaa siinä, että karttaa käytetään kuvaamaan biodiversiteettiriskiä myös Suomessa, koska metsien hakkuut vaikuttavat lajistoon ja esimerkiksi vanhaa metsää tarvitsevien lajien uhanalaistumiseen. Voi kuitenkin miettiä, että onko tämä toimiva ja riittävä indikaattori globaaliin vertailuun”, Suvanto pohtii.
Hänen mielestään WWF:n arvioon pitäisi lisätä muuttujia metsäkatoa kuvaamaan, jolloin se toisi paremmin esille eri maiden tilanteet.
Suomessa metsiä katoaa huomattavan vähän. Suomen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan vuonna 2020 metsää hävisi 7 900 hehtaaria. Pääsyyt olivat rakentamien ja pellon raivaus. Toisaalta samana vuonna metsitettiin 1 900 hehtaaria muussa käytössä olleita maita.
Neuvonantaja Jussi Nikula WWF Suomesta näkee, että kartta kertoo hyvin tilanteesta, jossa intensiivinen metsätalous avohakkuineen heikentää luonnon monimuotoisuutta Suomessa. Puuston uudistamisesta huolimatta metsälajistoa menetetään jatkuvasti
”Voimakas latvuspeittävyyden väheneminen osoittaa, että alueella on kohonnut riski luontohaitoille.”
Nikula myöntää, että moni asia on hoidettu Suomessa paremmin kuin metsäkatomaissa: ”Suomessa on tehty esimerkiksi metsien luonnonhoitoa kohta 30 vuotta, mutta tekojen määrää ja vaikuttavuutta pitää lisätä. Emme edelleenkään ole metsäteollisuuden mallimaa.”
Nikulan mukaan Suomessa metsäluontoon kohdistuu suuri paine.
”Suhteellisesti ottaen latvuspeittävyys vähenee Suomessa nopeammin kuin monissa muissa maissa.”
Sijoittajia hän ohjeistaa käyttämään globaalia luontoriskikarttaa suuntaa-antavana ja sijoituskohteita suunnitellessaan täydentämään riskialueiden tarkastelua paikallisilla arvioilla ja selvityksillä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
