Pohjalaiset maanomistajat kokevat voimalinjahankkeen korvauskäytännön epäreiluna – ”Tiedotustilaisuuskin pidettiin navetta-aikaan”

MTK Sievin puheenjohtaja Riku Somero toivoo, että keskustelu maanomistajien kanssa pidetään mahdollisimman avoimena. Kuva: Hanna Perkkiö

Vanha kuusikko kasvaa Sievin ja Kalajoen rajamailla, Vääräjoen rantatörmällä. Alle kymmenen kilometrin päässä kohoaa Suomen suurin tuulivoimapuisto, 69 voimalan Mutkalampi. Täällä voi kuitenkin seurailla ohi virtaavan Vääräjoen kulkua lähes täydellisessä rauhassa.

"Tämä on hyvä esimerkki siitä, että metsille löytyy monenlaista käyttöä. Vähän matkan päässä on myös kasvatusmetsää, mutta tämän muutaman hehtaarin alueen omistaja on halunnut jättää rauhaan”, Riku Somero kertoo.

Uuden voimajohdon reittivaihtoehdoista yksi kulkee metsäpalstan kohdalta ja ulottuu myös Someron maille. Tieto hankkeesta tavoitti viljelijän ensimmäistä kertaa viime vuoden lopulla, kun kutsu tuli etänä pidettyyn ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA-ohjelman yleisötilaisuuteen.

"Yllätyshän se silloin oli, ja tietenkin olisi kaivannut tiedotusta jo aiemmassa vaiheessa. Tilaisuus pidettiin navetta-aikaan, ja itse seurasin sitä muiden töiden ohessa. Maanomistajana toivon, että keskustelu pidetään mahdollisimman avoimena ja kaikille annetaan mahdollisuus osallistua”, Somero toteaa.

Somero on MTK Sievin puheenjohtaja, ja tietää, että linjahanke mietityttää kovasti viljelijöitä ja metsänomistajia. Yksi huolenaihe on nykyinen korvauskäytäntö, joka koetaan epäreiluna. Somero kehottaa maanomistajia tutustumaan suunnitelmiin ja hyödyntämään vaikuttamismahdollisuuksia.

”Pienellä kynnyksellä kannattaa myös kysyä tarvittaessa neuvoa ja apua.”

Fingridin ympäristö- ja yritysvastuuasiantuntija Jenni-Julia Saikkonen kertoo, että YVA-ohjelmasta saadun palautteen perusteella reittisuunnitelmiin ollaan tekemässä selostusvaiheessa joitain muutoksia. YVA-selostuksen valmistuessa siitä tiedotetaan myös mahdollisille uusille maanomistajille, joita hanke muutosten jälkeen koskee.

"YVA-prosessi on osa voimajohtoreitin suunnittelua. Maanomistajat otetaan mukaan suunnitteluun YVAn käynnistyessä, jolloin alustavat reittisuunnitelmat ovat varmistuneet”, Saikkonen toteaa.

Lopullinen johtoreitti valitaan YVA-vaiheen jälkeen, ja siitä tiedotetaan julkisesti. Maastotutkimusten alkamisesta maanomistajat saavat tiedon kirjallisena. Pylväspaikat valitaan yleissuunnitteluvaiheessa, jolloin maanomistaja voi esittää mielipiteen tai pyytää katselmusta.

"Vuorovaikutus maanomistajien kanssa on Fingridille tärkeä osa YVA-prosessia. Lähetimme ohjelmavaiheessa maanomistajille yli 1500 kirjettä. Sähköinen yleisötilaisuus tavoitti yli 450 näyttöpäätettä ja Fingridin sähköisen palautejärjestelmän kautta vastaanotettiin noin 250 palautetta. Kaikkiin yhteystietonsa jättäneisiin oltiin henkilökohtaisesti yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla”, Saikkonen kertoo.