Risto Hurme kerää oksat ja latvat energiapuuksi traktorilla ja metsäkärryllä. Kuva: Pasi Leino
Jos latvat ja oksat haluaa korjata itse talteen, ehdoista kannattaa sopia kirjallisesti – Risto Hurme pettyi repiessään yliajettuja hakkuutähteitä ajourilta: ”Tämä tuli täytenä yllätyksenä”
Risto Hurme on tottunut saamaan lisätilin hakkuutähteistä, mutta tuorein leimikko tuotti pettymyksen.
Risto Hurme ihmettelee, miksi oksat on puitu ajouralle kantavalla maalla. Kuva: Pasi LeinoMetsänomistaja Risto Hurme on tottunut ottamaan puut tarkkaan talteen metsästään.
Sen minkä hakkuukone jättää maastoon, mies on tavannut hakea Belarus-traktorilla ja metsäkärryllä pihaansa. Kasat päätyvät myyntiin energiapuuna.
Hurmeen kokemuksen mukaan omatoimisesta hakkuutähteiden korjuusta voi saada mukavan tilin.
”Viimeksi sain melkein 2 000 euroa latvoista ja oksista. Siellä on aika hyvän näköistä järeää puutakin joukossa.”
Kesäkuussa hakatulla leimikolla koneet ovat kuitenkin ajaneet hakkuutähteiden päältä niin, että niitä on vaikea kiskoa talteen. Noin kolmen hehtaarin leimikosta puoli hehtaaria on päätehakkuuta, loput harvennusta. Hurmeen mukaan maa on niin kovaa, että koneiden kantavuuden takia ne eivät olisi tarvinneet oksia alleen.
”Tämä tuli täytenä yllätyksenä. Yleensä hakkuutähteet on olleet kasoihin laitettuna. Kun sieltä on hakattu 540 kuutiota, niin aika paljon hakepuuta tulee.”
Leimikko myytiin metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtakirjalla pystykauppana yksityiselle sahayritykselle. Hakkuutähteiden korjuusta ei ollut puhetta tai sopimuksessa mainintaa. Hurme oletti oman kokemuksensa perusteella, että latvat ja oksat olisivat helposti korjattavissa.
”Valtakirjakaupassa metsänomistajan pitää sopia metsänhoitoyhdistyksen kanssa siitä, mistä ostajan kanssa voidaan sopia. Metsänomistaja päättää aina hyväksyykö hän tarjouksen”, tähdentää Lounametsän johtaja Hannu Justen.
Hänen mukaansa harvennuksilla ei juuri koskaan kasata hakkuutähteitä niiden myöhempää korjuuta varten, vaan tähteiden puinti urille on yleinen tapa. Tarkoitus on parantaa maan kantavuutta ja ehkäistä korjuuvaurioita jäävälle puustolle.
Myös hakkuutähteiden omatoiminen korjuu on harvinaista. Siitä pitäisi sopia kirjallisesti valtakirjan antamisen tai viimeistään puukaupan yhteydessä, Justen sanoo. Jos hakkuutähteiden korjuun ehdoista ei ole sovittu, metsänhoitoyhdistyskään ei voi valtakirjan haltijana puuttua asiaan jälkikäteen.
Ostaja ei todennäköisesti ole halukas puimaan risuja kasoille. Päätehakkuullakin sille on hinta.
”Sellainen ehto pitää olla kirjattuna ilman muuta. Jos sellaisen saa, todennäköisesti sillä on jokin hintavaikutus. Ostaja ei todennäköisesti ole halukas puimaan risuja kasoille. Päätehakkuullakin sille on hinta.”
Justenin mukaan useimmat ostajat haluavat kuusivaltaisilta päätehakkuilta myös hakkuutähteet, koska energiapuu on yhä arvokkaampaa. Harvennuksilla energiapuu otetaan talteen yleensä kokopuukorjuuna tai karsittuna rankana.
”Oksia ei karsita ja kerätä erikseen. Se on tehotonta ja kallista, määrät ovat niin pieniä ettei se ole järkevää. Ja jos joka vaiheessa viedään kaikki oksat, ravinnekysymyksetkin tulee vastaan.”
Ostajilla on vakioehdot, joihin voi olla vaikea neuvotella poikkeuksia.
”Joskus on isännälle puitu latvat energiapuuksi, mutta urakkatyössä se on aika kallista. Ei sellaista tehdä nykymaailmassa enää.”
Myös metsätalouden sopimusasiohin erikoistunut juristi Laura Harjunpää MTK:sta kehottaa ottamaan puheeksi energiapuun korjuuta koskevat ehdot ajoissa niin, että ne päätyvät kirjalliseen puukauppasopimukseen.
”Mitään varsinaista standardimallia ei ole. Hakkuutähteiden osalta voidaan sopia, että ne puidaan hakkuun yhteydessä kasoihin joko metsänomistajan itse tai jonkun muun toimijan hyödynnettäväksi.”
Ei ole lainkaan tavatonta, että energiapuu päätyy eri ostajalle kuin varsinainen leimikosta saatava puutavara, Harjunpää lisää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
