Puuta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia uhkaa kulujen nouseminen – EU on jättämässä energiapuun ja hakkuutähteet uusiutuvien ulkopuolelle
Jos EU luokittelee metsäbiomassan uusiutumattomaksi, lämpö- ja voimalaitokset voivat joutua maksamaan sen käytöstä päästökauppamaksuja. Tämä voisi nostaa sähkön ja lämmön hintaa Suomessa merkittävästi.
Uusiutuvan energian direktiivi ei kiellä puun polttoa. Energiapuun ja hakkuutähteiden luokittelu uusiutumattomaksi voi aiheuttaa kuitenkin merkittäviä kustannuksia lämpö- ja voimalaitoksille. Kuva: Kari SalonenMetsäenergian asema uusiutuvana energiana on uhattuna EU:ssa. Euroopan parlamentti äänestää kannastaan uusiutuvan energian eli Red II -direktiivin muutosehdotuksiin tänään keskiviikkona.
Parlamentin ympäristövaliokunta linjasi keväällä, ettei puubiomassaa luettaisi enää jatkossa kestävästi tuotetuksi uusiutuvaksi energiaksi. Metsäteollisuuden sivuvirrat, kuten sahanpuru, laskettaisiin sen sijaan jatkossakin uusiutuvaksi energiaksi.
”Jos metsänhoidon seurauksena syntyviä sivutuotteita lähdetään rajaamaan uusiutuvan energian ulkopuolelle, se on aika rankka päätös ja puuttumista kansalliseen metsä- ja energiapolitiikkaan", sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty.
Parlamentin teollisuusvaliokunta on valmistellut lievempää kompromissia, jolla asetusta työnnettäisiin viidellä vuodella eteenpäin. Metsäenergia rajautuisi kuitenkin siinäkin uusiutuvan energian ulkopuolelle.
Parlamentin kanta ei määritä direktiivin lopullista sisältöä, sillä neuvottelut jatkuvat vielä komission ja neuvoston eli jäsenmaiden välillä.
Bioenergia ry:n mukaan pahimmassa tapauksessa primäärienergia eli suoraan metsästä polttoon tuleva biomassa ei olisi enää tukikelpoista eikä sitä laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi. Näillä näkymin rajaus koskisi 20 megawatin ja sitä suurempia lämpölaitoksia.
Jos EU luokittelee energiapuun ja hakkuutähteet kestämättömiksi enregianlähteiksi, ne eivät olisi enää laskennallisesti nollapäästöisiä EU:n päästökaupassa.
”Se voisi tarkoittaa pahimmillaan sitä, että biomassa katsottaisiin päästölliseksi ja siitä pitäisi maksaa päästökauppamaksua niin kuin fossiilista polttoaineista."
Suomessa rajaus voisi koskea Tuohiniityn arvion mukaan jopa 39 prosenttia lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsäenergiasta.
Tällä olisi suuri vaikutus Suomen talouteen sekä lämpö- ja voimalaitosten kustannuksiin, mikä aiheuttaisi nousupainetta myös sähkön ja lämmön hintaan, Tuohiniitty arvioi.
”Varmuudella en osaa sanoa, montaako laitosta päätös koskisi, sillä kaikki eivät käytä primääristä metsäenergiaa. Koko EU:ssakin rajaus tarkoittaisi vähintään 26 prosenttia bioenergiasta ja 15 prosenttia koko uusiutuvan energian osuudesta."
Myös Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikön Antti Kohopään mukaan vaikutukset lämpö- ja voimalaitosten kustannuksiin olisivat merkittävät. Hän korostaa, ettei direktiivi kuitenkaan estäisi metsäenergian käyttöä ja että kyseessä on vasta parlamentin kanta.
Parlamenttia Tuohiniitty moittii puutteellisesta vaikutusten arvioinnista ja ihmettelee, millä perusteella raja kestävän ja kestämättömän biomassan välille on vedetty.
”Jos metsäteollisuus ottaa ensin puun ja siitä syntyy sivutuotteita, ne olisivat hyväksyttäviä. Mutta jos puu tulee suoraan metsästä esimerkiksi hakkuutähteenä, niin sitä ei katsottaisikaan kestäväksi.”
Luokittelu voisi vaikuttaa myös puukauppaan, jos energialaitosten puukustannus nousee.
”Jos harvennuspuun ja metsätähteiden hinta nousee selvästi päästöoikeusmaksun myötä, vaikuttaisi se varmasti kysyntään.”
Uusiutuvan energian Red II -direktiivin uudistus (Red III) on osa komission Fit for 55 -ilmastopakettia.
Parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunta on esittänyt uusiutuvien osuuden nostamista 45 prosenttiin EU:n kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Suomi on ilmoittanut tavoittelevansa vähintään 51 prosentin osuutta.
Jos metsäenergiaa ei voisi laskea mukaan kansalliseen tavoitteeseen, olisi sen saavuttaminen tällä aikataululla käytännössä mahdotonta, arvioi Energiateollisuuden Kohopää.
Tuohiniityn mukaan jäsenmaita ajetaan umpikujaan, kun samaan aikaan nostetaan tavoitteita ja pudotetaan uusiutuvaa energiaa pois.
”Vihreä ryhmä on esittänyt Suomelle koko EU:n korkeinta tavoitetta, 75 prosentin uusiutuvan energian osuutta vuoteen 2030 mennessä, mutta ajaa samaan aikaan metsäenergian pudottamista pois uusiutuvista energianlähteistä. Ei oikein täsmää."
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
