Analyysi: Sellumarkkinoilla paukutellaan kovia hintoja – joko tasaantuminen häämöttää?

Maailmassa keskiluokka voi kasvaa parin miljardin ihmisen verran. Se lisäisi monien tuotteiden kysyntää.– yhä enemmän myös kuidusta tehtyjen. 

Sellumarkkinoilla on tänä kesänä paalutettu jälleen uusia suhdannehuippuja. Havusellun tonnihinta saavutti Euroopassa juhannusviikolla 1 300 dollarin rajan. Kiinassa hintojen jyrkkä nousu on tasaantunut ja havusellun osalta se on jo kääntynyt niukkaan laskuun. Silti hinnat ovat yhä vuoden 2018 suhdannehuipun yläpuolella.

Metsänomistajalle hyvä uutinen on, että puulla on kysyntää niin sahauksen kuin selluteollisuuden puolelta. Kuinka kauan myynnistä jää hyvää metsänomistajalle, onkin sitten toinen juttu.

Sellussa suhdannehuippu saattaa hyvinkin olla lähellä. Sitä ennakoi Danske Bank jo touko–kesäkuun vaihteessa. Kesäkuun lopussa jo 1 300 dollariin kivunnut markkinahinta on korkein, mitä pitkäkuituisesta havusellusta on kirjattu 2010-luvulla. Lyhytkuituisen eli käytännössä lehtipuusta tehdyn sellun hinta liikkuu Euroopassa vajaassa 1 100 dollarissa tonnilta, mikä sekin on 2010-luvun ennätys.

Markkinasellulla tarkoitetaan sitä massaa, joita sellunkeittäjä ei itse käytä, vaan myy sen muille yrityksille paperin, kartongin tai muiden tuotteiden valmistukseen.

Vaikka hinta tasaantuisikin, kysyntää yhä riittää. Pitkäkuituisesta valkaistusta markkinasellusta noin 25 prosenttia menee varsinaisten pehmopapereiden valmistukseen. Erilaisten vaippojen ja hygieniatuotteiden valmistukseen kuluu pitkäkuituisesta markkinamassasta lähes toinen neljännes. Pehmojen osuus markkinahavusellun käytöstä on siis karkeasti puolet.

Graafisten papereiden osuus on noin neljännes ja yhä kasvava kartonkibisnes nielee kymmenisen prosenttia. Loput pitkäkuituisesta sellusta käytetään erikoispapereihin, joka on varsin vakaa markkina.

Vastaavasti lyhytkuituisesta markkina­sellusta pehmopapereiden valmistukseen menee noin 45 prosenttia, graafisiin papereihin reilu kolmannes ja kartonkien valmistukseen kymmenisen prosenttia.

Sellun kysyntää nostaa moni seikka. Pehmo­papereiden ja kartonkien kulutus kasvaa kaiken aikaa. Painopapereiden käyttö laskee, joten myös kierrätyskuidun saanti laskee, ja sitä on korvattava neitseellisellä kuidulla.

Kiinan kunnianhimoinen suunnitelma luopua kertakäyttömuoveista vuoteen 2025 mennessä on omiaan lisäämään vaihto­ehtoisten tuotteiden kuten sellun kysyntää.

Muoviset pillit on jo kielletty, listalla odottavat muun muassa muoviset kertakäyttö­astiat, vaahtomuoviset annosrasiat, posti- ja kuriiripalveluiden käyttämät muoviset pakkausmateriaalit ja monet muut. Muovin käytön vähennystavoitteita on muuallakin, myös Euroopassa.

Amerikkalainen Brookings-instituutti on arvioinut, että keskiluokka kasvaa hurjalla vauhdilla: vuosina 2016–2028 peräti kahdella miljardilla ihmisellä. Lähes koko kasvu on Aasiassa.

Tämä tarkoittaa valtavaa lisäystä ravintolapalveluiden, kodin hygienian ja verkkokaupan kasvuun. Kaupaksi käy samalla yksi jos toinenkin kertakäyttöliina, ruokapakkaus ja pahvilaatikko.

Kiinassa kaavaillaankin oman sellukapasiteetin kasvattamista huomattavasti. Afryn mukaan hankkeita on vireillä niin paljon, että ne kaksinkertaistaisivat maan nykyisen kapasiteetin.

Ongelma kuitenkin on, etteivät Kiinan omat puuvarat siihen riitä. Haketuonti ulkomailta pitäisi kolminkertaistaa, ja se voi olla ylitsepääsemätön rasti.

Sellutehtaita rakennetaan kuitenkin muualla. Muun muassa UPM:n jättitehdas Uruguayssa valmistuu syksyllä 2022 ja kaksinkertaistaa yhtiön lyhytkuituisen markkinasellun kapasiteetin. Metsä Groupin sellutehtaan Kemissä on määrä käynnistyä vuonna 2023. Se luo kysyntää pohjoisen Suomen puulle.