Lakiuudistukset lisäsivät metsänhoitoyhdistysten toimintaa puumarkkinoilla

Jotta yksityismetsien metsänhoitorästit saataisiin vähenemään, tarvittaisiin uudenlaisia palveluita ja neuvontaa. Kuva: Kari Salonen

Yksityismetsätalouden organisaatioita koskevat lakimuutokset ovat olleet onnistuneita, maa- ja metsätalousministeriön asettama selvityshenkilö Paavo Pelkonen toteaa. Pelkonen teki aineistoselvityksiä ja haastatteli 45:tä metsäalan asiantuntijaa.

Yksityismetsätalouden organisaatioita koskevia lakeja on uudistettu runsaasti viime vuosina.

Pakollinen metsänhoitomaksu poistettiin, metsäkeskus muutettiin valtakunnalliseksi edistämisorganisaatioksi ja metsäkeskuksen liiketoiminta eriytettiin omaksi uudeksi yhtiökseen. Lisäksi on säädetty laki, joka säätelee metsävaratietojen jakamista.

Lakimuutoksen jälkeen metsänhoitoyhdistykset ovat olleet entistä aktiivisempia toimijoita puumarkkinoilla. Metsänomistajien vapaus valita palvelunsa on lisääntynyt ja puumarkkinat ovat toimineet hyvin, Pelkonen listaa raportissaan.

Metsäkeskuksen uusi organisaatiomalli on tehostanut toimintaa ja lisännyt sen vaikuttavuutta.

Metsävaratiedon julkinen jakaminen on edistänyt palveluntarjontaa. Metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä sähköiseen asiointiin, ja palveluyrittäjät ovat saaneet julkisen metsävaratiedon ja uudistuneen metsälain myötä uusia erikoistumismahdollisuuksia, Pelkonen arvioi.

Suurin yksityismetsätalouden ongelma on Pelkosen mukaan metsänhoitorästien kasvava määrä. Tilanteen ratkaisu edellyttäisi hänen mukaansa uudenlaisia palveluita ja neuvontaa.

Toinen kehittämiskohde on parantaa metsävaratiedon laatua ja ajantasaisuutta. Metsätietojärjestelmän ylläpitoon tarvitaankin Pelkosen mukaan lisää resursseja.

"Pelkosen listaamat kehittämiskohteet ovat hyviä. Meillä ei ole varaa epäonnistua metsävaratiedon kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Se on olennaisen tärkeää metsätalouden tehostamisen ja kehittämisen kannalta", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.