Metsästäjät hoitivat viime vuonna noin 14 000 suurriistavirka-aputehtävää, joihin kului lähes 43 000 vapaaehtoistyötuntia

Kuvituskuva Hirvimerkki-kampanjan täytetystä hirvikolarihirvestä. Kuva: Lari Lievonen

Valkohäntäpeura kolahtaa auton keulaan. Autoilija soittaa hälytyskeskukseen, jonka jälkeen poliisi saa tiedon kolarista. Poliisi soittaa valtakunnalliseen suurriistavirka-avun (srva) hälytysnumeroon ja valitsee alanumeroksi kolaripaikkakunnan riistanhoitoyhdistyksen numeron.

Viime vuonna hälytyspuheluiden vastausaika oli keskimäärin hieman yli 30 sekuntia. Puhelun jälkeen tyypillisesti kaksi metsästäjää lähtee koirineen kolaripaikalle.

"Puhelut eivät tule virka-aikaan, eikä valoisaan aikaan, vaan tyypillisesti mahdollisimman huonoon aikaan ja lähtöjä on metsästäjää kohden vuoden aikana monia", kuvailee suurriistavirka-avun arkea Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Reima Laaja.

Riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä suurriistavirka-apu hoiti vuonna 2018 lähes 14 000 tehtävää. Näistä tehtävistä tieliikenneonnettomuuksien osuus oli 90 prosenttia, tehtävissä mitattuna noin 12 500. Työtunteja on kirjattu lähes 43 000 tuntia.

Lajikohtaisen tilaston perusteella valkohäntäpeurakolareita on sattunut eniten. Ne keskittyvät Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan, Satakunnan ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille.

Metsäkauris- ja hirvikolareita sattuu tasaisemmin ympäri Suomen.

"Onhan srva iso panostus metsästäjiltä yhteiskunnalle", toteaa Laaja, joka hoitaa itsekin suurriistavirka-aputehtäviä vapaa-ajalla.

Onnettomuustilastointi on tarkentunut sen jälkeen, kun kirjausten tekeminen keskitettiin Oma riista -palveluun. Aiemmin poliisit kirjasivat kaikki pieniä hirvieläimiä koskeneet kolarit ilman lajikohtaista tietoa. Nyt tilastoidaan lajikohtaiset tiedot, Laaja kertoo.

"Myös ne tapaukset kirjataan, joissa tulee ilmoitus kolarista, mutta löytymättä jää sekä tarkka kolaripaikka että eläin. Näiden ilmoitusten määrää tarkkaillaan myös."

Srva-toiminnassa on kyse vapaaehtoistyöstä, josta ei makseta metsästäjille korvausta.

Riistanhoitoyhdistysten vuoden 2019 valtionavun yksi määräytymisperuste on riistanhoitoyhdistyksen alueella tapahtuneiden hirvieläinsuurriistavirka-aputehtävien määrä.

Villisika- ja suurpetotehtävien osalta poliisi maksaa riistanhoitoyhdistykselle tapahtumakohtaisen korvauksen.