Politiikka

Sosiaalisessa mediassa korostuvat äärimmäiset näkemykset – vasemmistoaktiivit ovat vasemmistolaisempia ja kokoomuslaiset oikeistolaisempia kuin puolueiden peruskannattajat

Tutkimukseen muun muassa puoluekulttuuri selittää some-aktiivisuutta. Esimerkiksi perussuomalaisten keskuudessa verkkoyhteisö on suorastaan poliittisen toiminnan ytimessä.
LEHTIKUVA / AFP
Innokkaimmin verkkokeskusteluihin osallistuvat perussuomalaisten sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.

Aktiiviset sosiaalisen median keskustelijat ovat perinteisessä sosiaali- ja talouspolitiikassa jyrkempiä kuin puolueiden peruskannattajat, kertoo Turun yliopiston tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan vasemmistopuolueiden aktiivit ovat vasemmistolaisempia, kokoomuslaiset taas oikeistolaisempia.

Innokkaimmin verkkokeskusteluihin osallistuvat perussuomalaisten sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. He jakaantuvat eri leireihin myös uudempien arvokysymysten, kuten maahanmuuton ja ympäristöasioiden suhteen. Tämäkin vaikuttaa keskustelun polarisoitumiseen sosiaalisessa mediassa.

"Tutkimuksessa selvitettiin, miten puoluekanta, poliittiset arvot ja sosiodemografinen tausta vaikuttavat poliittiseen osallistumiseen sosiaalisessa mediassa", taustoittaa tohtorikoulutettava Ilkka Koiranen.

Tutkimusta olivat tekemässä myös yliopisto-opettajat Aki Koivula ja Arttu Saarinen sekä tutkijatohtori Teo Keipi Aalto-yliopistosta.

Aineistona hyödynnettiin vuosien 2017–2018 Digitalisoituva Suomi -kyselyä, jossa otoksena oli 3 700 suomalaista. Aineisto kerättiin posti- ja nettikyselyillä.

Vertaisarvioitu tutkimus julkaistiin Telematics and Informatics -lehden verkkoversiossa marraskuussa.

Perinteisiä, sosiaali- ja talouspolitiikkaan liittyviä arvoja selvitettiin esimerkiksi kysymyksillä hyvinvointivaltion purkamisesta, julkisten palveluiden ulkoistamisesta ja sosiaaliturvan leikkauksista. Näitä mielipiteitä voi luokitella vasemmisto–oikeisto-akselille.

Lisäksi kysely sisälsi yhä merkittävämpään asemaan nousseita aiheita, jotka liittyvät liberaali–konservatiivi-arvoasteikkoon. Niitä ovat esimerkiksi ympäristökysymykset, maahanmuutto, abortti, sukupuolineutraali avioliitto ja isänmaallisuus.

Tulokset yllättivät tutkijoita, sillä ne osin poikkesivat oikeisto–vasemmisto-jaosta. Niin kokoomusta, vihreitä kuin vasemmistopuolueitakin kannattavat some-aktiivit olivat liberaalimpia kuin ne, jotka eivät osallistuneet somessa. Sama koski niitä, jotka eivät kannattaneet mitään puoluetta.

Sen sijaan keskustan ja perussuomalaisten kannattajien mielipiteet eivät poikenneet peruskannattajista.

"Näyttää siltä, että sosiaalinen media ympäristönä kutsuu esiin liberaaleja näkemyksiä kaikissa muissa puolueissa", Koiranen summaa.

Ilmiö on kuitenkin hänen mukaansa sidoksissa yhteiskunnan arvopohjaan ja altis muutoksille. Vertailukohtana voivat olla Unkari ja Puola, joissa uuskonservatiivisuus on noussut valtavirraksi. Jos siitä tulee myös Suomessa salonkikelpoisempaa, puolueiden konservatiivisiivet voivat tuoda ääntään enemmän kuuluviin.

"Myös perinteisten suurten puolueiden pitää entistä selvemmin asemoida itsensä arvojanalla ja samalla valmistautua vuotoihin joko vihreiden tai perussuomalaisten suuntaan."

Tutkimuksen perusteella perinteisten suurten puolueiden SDP:n, keskustan ja kokoomuksen kannattajien osuus some-keskusteluissa on muita pienempi.

"Kannattajakunnan rakenne antaa puolueille etulyöntiaseman tai vastaavasti hankaloittaa sitä. SDP:n ja keskustan kannattajat ovat varsin iäkkäitä, mikä vaikeuttaa puolueiden viestien leviämistä ja kannattajien osallistamista", Koiranen pohtii.

Koulutuskin vaikuttaa some-aktiivisuuteen. Korkeasti koulutetut osallistuvat aktiivisemmin, mikä voi hyödyttää ainakin kokoomusta ja vihreitä.

Myös puoluekulttuuri selittää some-aktiivisuutta. Esimerkiksi perussuomalaisten keskuudessa verkkoyhteisö on suorastaan poliittisen toiminnan ytimessä.

"Puolueet, jotka ovat selkeimmin muodostaneet kantansa uudempiin arvokysymyksiin, ovat myös pystyneet erottumaan sosiaalisessa mediassa."

Puolueet näyttävät tohtorikoulutettava Koirasen mukaan käyvän läpi samankaltaista muutosta kuin perinteiset mediatoimijat.

"Siinä missä sosiaalinen media on murtanut perinteisen median aseman informaation portinvartijoina, sen voidaan nähdä myös murtaneen erilaisten järjestöjen, erityisesti puolueiden, aseman osallistumisen portinvartijoina."

Puolueet joutuvat myös asemoitumaan suhteessa kansalaistoimintaan. Aiemmin puolueet ja esimerkiksi ammattiyhdistykset määrittelivät pitkälti kansalaistoiminnan tavoitteita. Nyt niiden pitää myös mukautua perinteisen politiikan ulkopuolella syntyneisiin tavoitteisiin.

"Esimerkkeinä voi nähdä nuorten ilmastolakot tai silakkaliikkeen. Vaikka liikkeiden tavoitteet käyvät yksiin esimerkiksi vihreiden tai vasemmistoliiton poliittisen linjan kanssa, on puolueiden asema kuitenkin näiden liikkeiden marginaalissa."

Lue lisää

Some-syyttelyä koronan syistä ei toivota Vimpeliin – Sam Leijonanmieli: "Kukaan ei koronaa halua eikä kukaan halua sitä tartuttaa muihin"

Koulukiusaaminen on aina väkivaltaa

Sanomalehti on paras

Maaseudun ei kannata jäädä omaan somekuplaansa