MT:n kysely: Maaseudulla asuvista moni kokee maksavansa liikaa Yle-veroa – "Yllättää, että pääkaupunkiseudulla tyytyväisyys on selvästi suurempaa kuin muualla maassa", hallintoneuvoston Arto Satonen sanoo

Kuva: Jukka Pasonen

MT:n tuoreen gallupin mukaan maaseudulla asuvat saivat mielestään Ylen palveluista vähemmän katetta kuin taajamissa ja kaupungeissa asuvat.

Suurin ero, noin 20 prosenttia, on pääkaupunkiseudulla asuviin, jotka ovat muita ryhmiä tyytyväisempiä Ylen tarjontaan suhteessa pakolliseen Yle-veroon.

Erot ovat pienentyneet MT:n viime vuonna tekemään kyselyyn.

MT:n tuoreen kyselyn mukaan nyt 53 prosenttia suomalaisista saa mielestään Yle-veroa vastaan riittävästi palvelua. Tyytymättömiä on kaikkiaan 36 prosenttia.

Maaseudun kunnissa asuvista 46 prosenttia vastaajista ei koe saavansa rahoilleen tarpeeksi vastinetta.

Vuosi sitten luku oli 51 prosenttia, eli luku on laskenut viisi prosenttiyksikköä.

Pääkaupunkiseudulla Ylen seuraajat ovat tyytyväisimpiä. Selvästi yli puolet, 61 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista vastaa saavansa verolle vastinetta.

Suurin yksittäinen muutos vastauksissa on epätietoisten määrässä.

Maaseudulla asuvista vastaajista 14 prosenttia ei osaa kertoa, onko tyytyväinen vai tyytymätön.

Luku oli vuosi sitten vain kaksi prosenttia, mikä merkitsee 12 prosenttiyksikön hyppäystä.

Taajaan asutuissa ja kaupunkimaisissa kunnissa samoin kuin pääkaupunkiseudulla epätietoisten määrä oli kasvanut vuodessa kaksi prosenttiyksikkö kussakin.

"Yle pyrkii tarjoamaan jokaiselle suomalaiselle vastinetta verostaan, olemaan jokaiselle kiinnostava. Itsestään selvästi Yle haluaa olla merkityksellinen koko maassa. Olen siten hyvin iloinen siitä kehityksestä, johon uutisessa viitataan", kommentoi tuloksia Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.

Itse lukuihin tai alueellisiin eroihin hän ei kuitenkaan ota kantaa, koska Ylen omat tyytyväisyysmittaukset osoittavat hänen mukaansa selvästi MT:n kyselytuloksia korkeampia tyytyväisyyslukuja.

"Ylipäänsä tyytyväisyys ja kiinnostus Yleen on noussut Korona-pandemian aikana. Vaikeina aikoina on haettu sekä turvaa että ajanvietettä luotettavaksi koetulta Yleltä."

Wilhelmssonin mukaan on tärkeää, että mediakentässä on vahvoja suomalaisia toimijoita, niin Yle kuin kaupalliset toimijat, jotta emme jäisi kokonaan kansainvälisten jättiläisten jalkoihin.

"Näin voidaan parhaiten puolustaa suomalaista kulttuuria. Tässä tarkoituksessa Yle haluaa tehdä mahdollisimman hyvää yhteistyötä kaikkien suomalaisten medioiden kanssa", Wilhelmsson sanoo.

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan Arto Satosen (kok.) mukaan korona-aikana Ylen katsojaluvut ovat voimakkaasti nousseet, samoin Areenan käyttöluvut.

"Todennäköisesti entistä useampi on löytänyt Ylen tarjonnasta itselleen kiinnostavaa materiaalia, mikä on pienentänyt tyytymättömyyttä."

Alueelliset erot saavat Satosen mietteliääksi.

"Ehkä se yllättää, että pääkaupunkiseudulla tyytyväisyys on selvästi suurempaa kuin muualla maassa, vaikka Yle tavoittaa joka viikko 96% suomalaista. Yleä pidetään laajalti luotettavimpana uutisten tuottajana ja panostus aluetoimituksiin on merkittävää."

Yle-vero on Satosen mukaan toiminut hyvin ja se herättää kiinnostusta myös muualla Euroopassa.

"Lähivuosina monet maat Euroopassa siirtynevät samantyylisen järjestelmään."

Ylellä on hänen mukaansa tärkeä ja vahva rooli suomalaisessa mediakentässä luotettavana tiedonvälittäjänä, mikä korostuu someaikana, kun on liikkeellä valtava määrä valeuutisia.

"Ylellä on myös hyvin tärkeä roolia suomalaisen kulttuurin edistäjänä, suurimpien urheilutapahtumien välittäjänä ja erityisryhmien palvelijana."

Satonen sanoo, että Ylen rinnalle Suomi tarvitsee menestyviä valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia sanomalehtiä, radioita ja TV-toimijoita.

"Laadukkaan kaupallisen lehdistön säilyminen on hyvin tärkeää kansalaisten tiedonsaannin kannalta."

Yleisradioveron kerääminen alkoi vuonna 2013.

Yle-veroa kerättiin viime vuonna noin 470 miljoonaa euroa.

Sillä korvataan aiemmin käytössä ollutta, niin ikään Ylen rahoitusta varten kerättyä televisiomaksua.

Henkilön Yle-vero on Veronmaksajain keskusliiton mukaan 0–163 euroa vuonna 2020 tuloista riippuen. Veroa maksetaan 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävistä yhteenlasketuista puhtaista ansio- ja pääomatuloista.

Enintään 14 000 euron puhtaasta tulosta veroa ei peritä. Puhdas tulo tarkoittaa tuloa, josta on vähennetty tulonhankkimiskulut.

Enimmäismäärä 163 euroa maksetaan, kun palkkatulot ovat vähintään noin 21 270 euroa vuodessa tai eläke- ja päivärahatulot noin 20 520 euroa vuodessa.

Jos 14 000 euron tuloraja ylittyy, Yle-veroa maksavat kaikki Suomessa asuvat yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta.

Myös yrittäjä maksavat Yle-veroa yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän 14 000 euroa ylittävästä osasta, jos työtulon yhteismäärä on puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärää korkeampi.

Veroa peritään tuloverotuksen yhteydessä ja se otetaan huomioon ennakonpidätysprosenttia määrättäessä. Ahvenanmaalla asuvia vero ei koske.

Maaseudun Tulevaisuus teetti 9.–14. lokakuuta Kantar TNS:llä gallupin, jossa kysyttiin saavatko suomalaiset Ylen ohjelmista ja palveluista mielestään riittävästi vastinetta maksamalleen Yle-verolle.

Kysymykseen vastasi yli tuhat suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

MT:n gallup: Maaseudulla asuvat eivät saa vastinetta Yle-verolle – kaupunkien vihreät tyytyväisimpiä Ylen palveluihin