Politiikka

Entinen Yle-johtaja varoittaa toistamasta Norjan virhettä: Radiolähetykset muuttuivat digitaalisiksi, kuuntelijat kaikkosivat – "Pitäisikö Yle-veron maksajan maksaa vielä vastaanoton 5G-liittymästä?"

Ovatko uudet teknologiset ratkaisut parempia lähettäjän vai vastaanottajan eli veronmaksajan kannalta, kysyy Ylen teknisenä johtajana työskennellyt Jorma Laiho mielipidekirjoituksessaan.
Jarkko Sirkiä
Teknologisten muutosten taustalla on, että yleisradiolle varattu taajuusalue on kaventunut pitkään, toteaa Jorma Laiho.

Maaseudun Tulevaisuudessa syyskuun lopulla ollut uutinen, että ”Yle haluaa luopua televisioantenneista”, nosti osassa television katselijoita kauhunsekaisia tunteita. Osalle tuli mieleen vuoden 2007 siirtyminen pakolla digitaaliseen jakelujärjestelmään.

Sen lastentaudit ovat jo historiaa, ja kotien yleisin ruudun koko on yli 55 tuumaa. Kukaan ei enää kaipaa lumisateista tv-kuvaa pienellä ruudulla.

Jakelukanavat ovat monipuoliset, eikä kaikkea tarvitse katsoa heti. Yle Areena on vakiinnuttanut asemansa, ja monet palvelut näkyvät vain laajakaistan kautta.

Suomi on kuitenkin laaja ja harvaan asuttu maa. Kaapelia ei ole vedetty joka mökkiin, ja langaton verkko pätkii välillä.

Lehden juttu perustui Yleisradion syyskuussa 2020 liikenneministerille lähettämään kirjeeseen. Kirjeen sanoma ei ole noin dramaattinen. Sen jälkeen Yle on kiirehtinyt vakuuttamaan, että myös langaton perinteinen toiminta­varma, monille aivan riittävä lähetys­muoto Digitan 300 metriä korkeiden mastojen ja pienten alilähettimien kautta jatkuu ainakin kymmenen vuotta.

Tarinassa on kuitenkin totta toinen puoli. Pohjimmiltaan on kyse taistelusta rajallisesta luonnonvarasta eli taajuuksista. Seuraava taajuuksien kansain­välinen isojako on jälleen edessä Genevessä 2023.

Yleisradiotoiminnan yksin­oikeudella varaama taajuusalue on kaventunut pitkään. Aluksi siihen on sopeuduttu digitaalisen tekniikan keinoin. Nyt ollaan kuitenkin jo lopun lähellä.

Teleoperaattorit ovat yli kymmenen vuotta olleet sitä mieltä, että yleisradiojakelu hoituisi helposti joko kiinteällä tai langattomalla internet- verkolla. Periaatteessa se onnistuu, jos kulutus jakautuu monille eri palveluille ja eri aikaan.

Kissavideoiden tai vloggaajan vaatekaapin esittely uteliaille miljoonille ei ole pulma. Ongelmia tulee, kun suoraa pääministerin tiedotustilaisuutta katsoo miljoona kotitaloutta isoilla ruuduilla yhtä aikaa. Ongelma on sama kuin kaupan avajaisissa kaikkien rynnätessä ilmaista ämpäriä hakemaan.

Toki tämä voidaan ratkaista teknisesti. Rakentamalla tulevat 5G-verkot myös yleisradio­toimintaan soveltuviksi, lisäämällä tukiasemien määrää ja käyttämällä matalia, kauas kantavia UHF-verkkoja tämäkin ratkeaa. Paradoksaalista kyllä, sellaista tekniikkaa kutsutaan digitaaliseksi tv-järjestelmäksi ja sen perusinfraa on rakennettu Suomeen jo yli 60 vuotta.

Vanhin edelleen toimiva tv-asema mastoineen on Lapua vuodelta 1961. Vanha masto on huollettu ja voi hyvin.

Teleoperaattorit vannovat 5G-tekniikan puolesta ja sanovat sen ratkaisevan pullonkaulat. Nyt käyttöön tulevien 5G- verkkojen eräs hyvä ominaisuus on suuri tiedonsiirtokyky. Laajalla kaistanleveydellä perus-5G-verkkokin voisi tämän jakelutehtävän hoitaa, myös maksajia tarvitaan.

Fysiikan lakien mukaan tuohon tarvitaan hyvin korkeita taajuuksia, jotka eivät etene muutamaa sataa metriä pidemmälle. Tämä johtaa tolkuttomaan tukiasemien määrään. Matala taajuus taas kantaisi kauas, mutta juuri ne taajuudet ovat jo yleisradio­toiminnan käytössä.

Nyt vielä standardivaiheessa olevissa tulevaisuuden 5G- ja kohta jopa 6G-järjestelmissä tullaan todennäköisesti yhdistämään perinteisten tv-verkkojen ja langattomien mobiiliverkkojen ominaisuudet. Nämä ideat ovat vasta suunnittelu- ja kokeiluvaiheessa. Kokeita suorittaa Suomessa juuri tv-jakelusta vastaava Digita Oy.

Laajakaistajakelun nopeaan tuloon uskovat vetoavat myös muiden maiden jo tekemiin päätöksiin.

Sveitsi lopetti maanpäälliset tv-lähetykset 3.6.2019. Korvauksena lupamaksajat, joilla ei ole kaapeliyhteyttä, voivat katsoa satelliittilähetyksiä.

Matkapuhelinverkkoihin uskovilta unohtuu usein radion jakelu. Radio on edelleen voimissaan, ja sen siirtyminen laajakaistajakeluun vie oman aikansa. Radio- ja tv-lähettimien antennit sijaitsevat aivan samoissa Digitan mastoissa. Jäisivätkö ne yksin radion käyttöön?

Digitan tv- ja radioverkko on myös huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeä. Radioverkko on edelleen väline, jolla ilmoitetaan matkapuhelin­verkon häiriöistä myrskyn jälkeen.

Intoiltaessa uusista teknologioista pitää kysyä myös rahoituksesta. Onko uusi ratkaisu parempi lähettäjän vai vastaanottajan eli veronmaksajan kannalta?

Tähän sortuivat norjalaiset, jotka sammuttivat koko Ula-verkkonsa ja siirtyivät DAB-järjestelmään. Tätä he perustelivat säästöllä lähetyskustannuksissa. Lopputuloksena olivat säästöt ja kuulijoiden siirtyminen kuuntelemaan muita Ula-asemia.

Pitäisikö Yle-veron maksajan maksaa vielä vastaanoton 5G-liittymästä? Toistaiseksi puhelimissa ei ole ilmaisen vastaanoton mahdollisuutta.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri, joka toimi Ylen teknisenä johtajana vuosina 2001–2013

Lue myös:

Yle haluaa luopua televisioantenneista – esitys nettiin siirtymisestä herättää arvostelua: "Lisää kustannuksia ja maaseudulla television katseleminen vaikeutuu"

Näin Yle vetoaa liikenne- ja viestintäministeriöön kirjeitse – tavoitteena "lopettaa tv-jakelu perinteisissä maanpäällisissä tv-verkoissa"

Yle selittää: Antennilähetyksistä luovutaan, mutta ne näkyvät vielä pitkään

Kommentti: Antennitelevision katsojat pakotetaan nettiliittymien maksajiksi – Yle haluaa karsia kustannuksia

Lue lisää

Yksinhuoltajaäitiä ja Lapin poliisia esittävä Iina Kuustonen joutuu kohtaamaan oman menneisyytensä Ivalo-sarjassa – keskiviikon tv-tärppi on suora lähetys USA:sta

Ylen uudessa tv-sarjassa perehdytään maaseudun syvimpään olemukseen

Pieksämäellä vanhusten asumisyksikössä todettu työntekijöillä kaksi uutta tartuntaa

"Kuuselle joulu tietää tuskaista kuolemaa" – Yle Oppiminen -kanavan päivitys joulukuusen kärsimyksestä kiehautti keskustelun syyllistämisestä ja kasvien inhimillistämisestä