Hävitä joulukuusi syömällä! Katso maistuvimmat vinkit suolaisiin sekä makeisiin kuusiherkkuihin

Ossi Palonevan mukaan suomalaisten vahva luontosuhde näkyy siinä, että luonnosta hankitut tuotteet rakentavat tunnesiltoja menneisiin tapahtumiin ja elettyihin hetkiin makujen ja tuoksujen kautta. Kuva: Jutta Mykrä

Joulukuusen haku ja koristelu on pullollaan perinteitä. Kuusenhakuretket saattavat olla koko perheen sukupolvelta toiselle jatkuvaa nostalgista jatkumoa. Loppiaisen lähestyessä täytyy kuusesta kuitenkin hankkiutua eroon.

Jos kuusen elinkaaren alku- ja keskivaiheet tihkuvat perinteitä, elinkaarensa loppupäässä se voi nousta ratsastamaan megatrendien aallon harjalle – vieläpä ihmisravintona.

Joulukuuseen voi liittää sanastoa, joka ei todellakaan ole kulkenut suvun reseptikirjoissa sukupolvelta toiselle: vegaaninen, villiruoka, hävikkiruoka, nose-to-tail...

Jälkimmäinen tarkoittaa vapaasti suomentaen koko ruhon hyödyntämistä, ei siis sinällään mitään uutta mutta totisesti trendikästä.

Ruokainnovaatioiden parissa Molt FoodTechillä työtään tekevän Ossi Palonevan mukaan joulukuusen syöminen on tiedostavan ihmisen valinta terveys- ja ilmastoystävällisyytensä vuoksi.

Miten kuusi syödään? Salaattivärkiksi tuoreista havuista ei sellaisenaan oikein ole. Pelkkä ajatuskin sattuu.

Havuja voi kuitenkin käyttää joko tuoreena tai kuivattuna. Palonevan mukaan tuoreiden havujen maku on ”heleämpää”, mutta toisaalta kuivatun kuusen etuna on helppokäyttöisyys ja säilyvyys. Valolta, ilmalta ja kosteudelta suojattuna kuusijauhe säilyy vähintään vuoden.

Kuusijauhe sopii Palonevan mukaan erinomaisesti vaikkapa uunijuuresten maustamiseen, dippikastikkeisiin ja vinegretteihin. Erityisesti kuusi sopii makupariksi punajuurelle.

Tuoreena kuusta voi Palonevan ohjeiden mukaisesti hyödyntää maistuvan kuusisiirapin tai kuusiöljyn muodossa. Siirappi sopii trendikkään smoothiekulhon tai juhlavan alkumaljan maustamiseen.

Kuusiöljy puolestaan maustaa esimerkiksi risotot, pastat, tomaattikeitot tai salaattiannokset sellaisiksi, että maun tuomat mielikuvat kuljettavat herkuttelijan lapsuudenmaisemiinsa, mökille tai nuotion loimuun.

Paloneva vinkkaa myös raikkaan kuusiveden valmistuksesta. Se sopii janojuomaksi saunan tai urheilun päälle mutta myös juhlajuomaksi, kun siihen lisää kuplia.

Jos on oikein taitava joulukuusenhoitaja tai sattuu onnenkantamoinen, saattaa käydä niin, että loppiaisena kuusta koristavat tuoreet kerkät.

Tätä tilaisuutta ei kannata jättää hyödyntämättä, sillä parasta antia, jota kuusi ihmsiravitsemuksen näkökulmasta antaa, ovat sen tuoreet vuosikasvut, kuusenkerkät.

Päivi Kaukua Yrttiaitta Saarennosta kertoo, että hänellä on kerkkää pakkasessa ympäri vuoden. Hän kertoo, että kuusenkerkkä on oikea C-vitamiinipommi. Siinä on myös flavonoideja, jotka esimerkiksi hillitsevät elimistön tulehduksia.

Kuusenkerkästä keitetty siirappi toimii niin suolaisten kuin makeiden ruokien kyytipoikana. Esimerkiksi Marttaliiton siirappireseptissä mainitaan, että siirappi sopii riistaruokien kastikkeeksi ja lisäksi rahka- ja kermajälkiruokiin.

Kaukua kertoo käyttäneensä kerkkäsiirappia myös suolakalan ja palvilihan mausteena sekä jäätelön kaverina. Kerkistä on syntynyt hänen mukaansa myös maistuvaa pestoa.

Kerkkää voi Kaukuan mukaan popsia sellaisenaankin, ja sen suutuntuma on miellyttävä toisin kuin kovilla ja terävillä havuilla.

Kerkkää on käytetty myös lääkkeenä. Kuusenkerkkäsiirappi on perinteinen yskänrohto, jota voidaan käyttää hengitysteiden avaamiseen.

Ennen kuin kuustaan alkaa popsia, on Kaukuan mukaan kuitenkin syytä selvittää, miten kuusta on hoidettu.

”Ilman muuta kannattaa pitää mielessä, että kuusia saatetaan ruiskuttaa torjunta-aineilla. Jos omasta metsästä kuusen hakee, tietää, missä se on kasvanut.”

Jutun reseptit on saatu Jaakko Palonevalta.