Tästä ei ateria parane: Lipottua varrassiikaa sormin särvittynä kosken pauhatessa taustalla

Tornionjokilaaksossa sijaitsevan Kukkolankosken ohi ei kannata hurauttaa, sillä silloin menettää mahdollisuuden makunystyröitä hivelevään ateriaan.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan se koostuu loimutetusta ja sopivan kevyesti suolatusta tuoreesta siiasta, joka on pyydystetty lippoamalla vaahtoavana virtaavasta Kukkolankoskesta.

Eräänlaisella haavilla napattu, lohikaloihin kuuluva siika ostetaan punaisessa puutalossa majaansa pitävästä Kahvila Myllypirtistä.

Loimutuksesta lämmin varrassiika maksaa 21 euroa. Se on yllättävän iso ja käy hyvin välinäppäseksi kahdelle tai tuhdiksi lounaaksi yhdelle.

Ei muuta kuin sormet kiinni vonkaleen kylkeen ja makupalat suuhun. Tästä ei ateria parane. Ostan kylkeen vielä rieskan, jonka päällä on graavattua taimenta. Erinomaista sekin.

Siikaa syödessä sopii ihailla Kukkolankosken maisemia puisine laitureineen, joilta käsin kalastajat lippoavat joen antimia.  Kuva: Katja Lamminen

Ennen tai jälkeen herkuttelun kannattaa kierrellä vuosisatoja vanhan kalastajakylän pihapiirissä, jossa on paistokotia ja muita perinnerakennuksia.

Lippoamiseen rakennetut puulaiturit lepäävät kosken yllä. Niille ei ole asiaa kekkaloimaan muilla kuin lippoamisen salat tuntevilla perinnekalastajilla.

Kauniina kesäpäivänä kahvilan edustalla on alkamassa haukiburgereiden paisto, mutta me poistumme mahat täynnä tuoretta siikaa.

Osan kalasta pakkasimme mukaan illaksi. Silloin siika löytää paikkansa voidellun ja nuotiolla paahdetun ruisleivän päältä.