Vaellussiian kutistuminen huolettaa lippomiehiä

Markku Alanärä ja Janne Keränen asensivat torstaina krenkkua paikoilleen Tornionjoen Kukkolankoskella. Kuva: Pekka Fali

TORNIO (MT)

Euroopan pisin vapaana virtaava joki Tornionjoki on kuuluisa lohestaan, mutta Kukkolankoskella siika on kalojen kunkku. Siian lippoaminen on perinteinen kalastusmuoto, joka on yhä voimissaan.

Torstai-iltana parikymmentä miestä teini-ikäisistä hopeahapsiin nakutteli viimeistä krenkkua paikoilleen. Krenkku on laiturimainen puurakennelma, jolta lippomiehet pyytävät siikaa pitkävartisella haavilla eli lipolla.

Vaellussiian nousu Tornionjokeen on siirtynyt yhä myöhemmäksi.

"Vielä kahdeksan yhdeksän vuotta sitten lippous aloitettiin heinäkuussa, mutta viime vuosina aloitus on siirtynyt elokuulle", 40 vuotta Kukkolankoskella liponnut "purnaava siikamies" Matti Kanniainen kertoo.

"Kesäsiikaa ei enää ole. Merelläkään siika ei kuulemma liiku kesä–heinäkuussa."

Myös siikojen keskikoko on pienentynyt. Vielä 1980-luvulla Tornionjoen vaellussiika painoi keskimäärin puoli kiloa, nyt enää 330 grammaa. Kilon siika on jo harvinainen.

Lippomiehet ovat kehityksestä huolissaan. Syy on sekä heille että tutkijoille osin arvoitus.

"Merialueilla siikaa on kalastettu liikaa verkoilla. Myös virkistyskalastajat pyytävät paljon verkoilla", Luonnonvarakeskus Luken tutkija Atso Romakkaniemi sanoo.

Lisäksi hylkeet verottavat osan siikasaaliista. Ne repivät pyydyksiä rikki ja syövät kalaa jopa seitsemän kiloa päivässä.

Muita syitä tutkijat hakevat ympäristönmuutoksesta ja saasteista.