Osa väestöstä kärsii gluteeniherkkyydestä

Kuva: Jaana Kankaanpää

Tutkimusten mukaan gluteeni saattaa aiheuttaa oireita niillekin, jotka eivät sairasta keliakiaa. Asiaan on perehtynyt professori Katri Kaukinen Tampereen yliopiston keliakiatutkimusryhmästä.

Lääketieteessä käytetään termiä keliakiaan liittymätön gluteeniherkkyys.

Suomessa gluteeniherkkiä saattaa olla jopa kuusi prosenttia väestöstä. Keliakiaa puolestaan sairastaa prosentti tai kaksi.

Gluteeni on valkuaisaineseos, joka koostuu gliadiinista ja gluteliineista. Gluteeniherkkyyttä on tutkittu mittaamalla gliadiinivasta-aineita verestä. Luotettava testi herkkyyden toteamiseksi kuitenkin puuttuu.

Keliaakikoilla gluteeni ylläpitää tulehdustilaa, mutta gluteeniherkillä tilannetta ei tiedetä. Se on huomattu, että suolinukan rakenne on normaali.

”Ei myöskään tiedetä, pitäisikö dieetin olla ehdoton, kuten keliaakikoilla, vai riittääkö, että välttelee gluteenia osittain”, Kaukinen sanoo.

Jotkut välttävät gluteenia saadakseen apua autoimmuunisairauksiin, kuten reumaan tai kilpirauhasen vajaatoimintaan. Ruokavalion tehoa näihin sairauksiin ei ole tieteellisesti todistettu.

Paitsi gluteeniherkkyys, myös keliakia on lisääntynyt, eikä syytä tiedetä.

”Vilja ei ole tänä päivänä samaa kuin ennen. Jalostuksen myötä esimerkiksi juuri gluteenin määrää on haluttu lisätä, sillä gluteeni tuo leipään sitkon”, Kaukinen pohtii.

Lääkärilehti Duodecimin mukaan oireita voivat aiheuttaa myös viljan disakkaridit, tärkkelys, hiiva tai bakteerit.

Kaukinen korostaa, ettei viljoista oireita saavan pidä ryhtyä kokeilemaan gluteenitonta ruokavaliota omin päin.

”Jos epäilee saavansa viljoista oireita, kannattaa syödä niitä kunnolla ja mennä lääkäriin, jotta keliakia ja vilja-allergia voidaan sulkea pois.”