Ostaisitko sinä kuivattuja sirkkoja purkissa - ruuaksi?

Perttu Karjalainen (vas.) ja Otto Palonen haluavat lisätä hyönteisten kasvatusta, koska sillä on monia hyviä vaikutuksia maailman ruokajärjestelmään. Kuva: Jarkko Sirkiä

Länsimaissa hyönteiset ovat harvinaisuus ravintona, mutta olemme tässä mielessä koko maailman keskuudessa vähemmistössä, muistuttaa start-up-yrittäjä Perttu Karjalainen.

Ravintona voidaan käyttää ainakin kahtatuhatta lajia hyönteisiä. Paitsi ihmisten ravinnoksi ne sopivat eläinrehuksi, joka voisi korvata esimerkiksi tuontisoijaa.

Espoolaisen EntoCuben yrittäjät ovat kiertäneet reilun vuoden ajan ahkerasti erilaisia tapahtumia maistattamassa kuivattuja sirkkoja ja niistä valmistettuja ruokia. Palaute on yllättänyt.

Ajattelimme, että etenkin nuoret, koulutetut naiset olisivat kiinnostuneita uudesta proteiinilähteestä, toimitusjohtaja Karjalainen toteaa.

Sen sijaan miehet ja vähän vanhemmat naiset ovat osoittautuneet maistajina rohkeammiksi.

"Lähes kaikki maistaneet ovat pitäneet tuotteiden mausta, eikä kukaan ole ainakaan suoraan sanonut pitäneensä kokemusta epämiellyttävänä", kuvaa palautetta operatiivinen johtaja Otto Palonen.

Yhdysvalloissa hyönteisistä valmistetut proteiinijauheet lisäävät suosiotaan nopeasti. Euroopassa hyönteisten elintarvikekäyttö on virinnyt varsinkin Hollannissa, joskin sielläkin sitä hidastaa lainsäädännön puuttuminen EU:ssa niin ihmisravinnon kuin eläinten rehun osalta.

EntoCuben ensimmäinen tuote on tullut juuri markkinoille. Se on sirkkapurkki, joka sopii lainsäädännön puuttuessa - keittiösomisteeksi.

Vuoden 2014 lopussa perustettu EntoCube harjoittaa hyönteisten kasvatusta proteiinilähteeksi. Yritys on myös kehittänyt konttiin sijoittuvan heinäsirkkakasvattamon. Takana on ajatus siitä, että hyönteisten käytön lisäämisellä on suora vaikutus maailman ruokajärjestelmän järkevyyteen.

Näemme, että tässä toteutuu kiertotalous monella hyvällä tapaa, Karjalainen sanoo.

Esimerkiksi kasvihuoneyrityksissä jää kasvustoista paljon biomassaa, joka sopii hyönteisten ruuaksi. Vastaavasti hyönteisten jätökset toimivat lannoitteena kasveille. Lisäksi hyönteiset vapauttavat hiilidioksidia kasvien käyttöön.

Kasvihuoneyritysten lisäksi Karjalainen kertoo sikayrittäjien ottaneen heihin yhteyttä. Kannattavuuden heikentyessä tarvitaan lisää tulovirtoja ja vanhojen sikaloiden tilat voisivat sopia hyönteiskasvatukseen, hän arvioi.

EntoCube ylsi Slushissa 100 parhaan start-up-yrityksen listalle 1 700 osallistujan joukossa. Kesäkuussa se voitti Arctic15-rahoituskisan.

Tänä syksynä päättynyt ensimmäinen rahoituskierros tuotti Karjalaisen mukaan 13 enkelisijoittajaa, joiden rahoituksen turvin EntoCube tähtää Yhdysvaltain markkinoille.

Kahdeksasta perustajasta kolme työskentelee Karjalaisen ja Palosen lisäksi yrityksen palveluksessa. Yritys sai alkunsa Aalto-yliopistolta Otaniemestä, jossa sijaitsee kaksi sirkkakasvattamoa ja yksi on Porvoossa.

Lisää hyönteisistä:

Ruohonjuuri palkitsi Unibugsin

Tulisiko hyönteisistä jättibisnes?

Lue lisää Slushiin liittyviä uutisia:

"Uskalla markkinoille raakileilla"

Ruokaketjulle kaivataan Slushin kaltaista tapahtumaa

Ruokahävikillä Elisan kisan voittoon

Puu korvaa muovia kauppakasseissa

Koivunmahlasiirapilla maailmalle