Lounaspöydän runsaudensarvi on keventynyt monesta syystä – syynä muun muassa nopea jonotus ja hävikin vähentäminen

Lisäkesalaatin merkitys ja menekki on kuitenkin kasvanut, ja salaatista on tullut jopa lounaspaikkojen houkutin.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Jos suomalainen murkinoi kesken työ- tai opiskelupäivän lounasravintolassa, lautaselle halutaan yleensä kokonainen ateria. Tässä suomalaiset eroavat esimerkiksi eteläeurooppalaisista, jotka lounastavat yleensä kevyesti ja syövät tuhdimmin illalla, kertoo Sodexon markkinointipäällikkö Pirita Pohjanne.

”Meillä edelleen lounas koetaan pitkälti lämpimäksi ruoaksi, johon kuuluu eri lisukkeita”, Pohjanne kertoo.

Sodexolla on lounas- ja opiskelijaravintoloita ympäri Suomen Helsingistä Rovaniemelle. Pohjanne kertoo, että hienoista muutosta suomalaisten lounastustavoissa on ollut havaittavissa.

Hänen mukaansa vielä kymmenisen vuotta sitten vallalla oli ajatus, että buffetlounaalla pitää olla valtavasti valinnanvaraa. Nykyään lounasravintolat ovat aiempaa erikoistuneempia.

”On ymmärretty, että liikaa valinnanvaraa tarkoittaa hitaampaa asiointia ja yleensä myös runsaampaa hävikkiä”, Pohjanne kertoo.

Hän kertoo, että ainakaan kevyttä toimistotyötä tekevien lounastajien tarjottimelle harvemmin enää eksyy jälkiruokaa tai maitolasillista. Sen sijaan etenkin valmistavan teollisuuden piirissä työskentelevät kokevat edelleen, että työnantajan tarjoaman lounasedun tulisi sisältää mahdollisimman paljon vastinetta rahalle – lämmintä ruokaa lisukkeineen, lisäkesalaattia, leipää, juomaa sekä kahvia tai jälkiruokaa tai molempia.

Sodexolla muutokset ovat näkyneet siten, että leipää menee aiempaa vähemmän ja harvoissa paikoissa tarjotaan päivittäin kasviskeittoa tai runsasta erillistä salaattipöytää.

Lisäkesalaatin merkitys ja menekki on kuitenkin kasvanut, ja salaatista on tullut jopa lounaspaikkojen houkutin. Pohjanteen mukaan salaatti-ilmiön taustalla on terveellisyyden ja hyvinvoinnin korostuminen.

”Salaatilta vaaditaan yhä enemmän vaihtelevuutta, monipuolisuutta ja raikkautta.”

Sodexon asiakaskyselyiden mukaan asiakkaat haluavat tietää, mistä ruoka tulee ja mitä se sisältää. Vastuullisiksi koetuista valinnoista ollaan valmiita myös maksamaan enemmän, Pohjanne kertoo. Tällainen kehityskulku on hänen mukaansa ollut nähtävissä erityisesti opiskelijaravintoloissa.

Jotkin ikisuosikit, kuten lohi, pitävät lounaslinjastoilla pintansa vuodesta toiseen ympäri maata. Muuten Suomessa voi nähdä hienoisen eron lounasajan suosikeissa sen mukaan, kuinka etelässä tai pohjoisessa ollaan. Etelä-Suomessa lounaalle toivotaan etnisiäkin ruokalajeja, kun taas pohjoiseen päin mentäessä suositaan perinteisiä ruokia ja makuja.

Koronapandemia teki etätöistä monelle arkea, ja vaikka toimistoille onkin ollut mahdollista palata, monet vaikuttavat pidentävän viikonloppua. Sodexolla tämä näkyy siten, että arkipäivistä perjantaisin lounastajia on liikkeellä vähiten.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että myös maanantaisin lounasravintolan ovi kävisi harvakseltaan, mutta Pohjanteen mukaan maanantai on heidän toimipaikoissaan hyvinkin vilkas lounaspäivä. Syitä voi arvailla, mutta mahdollisesti kotikokkailu ei houkuta työntekijöitä heti viikonlopun jälkeen, vaan viikon aluksi toivotaan vaivatonta ruokataukoa.

Sodexon kyselyiden mukaan etenkin opiskelijat arvostavat sitä, että ravintolassa tarjotaan myös aamiaista ja välipaloja. Pohjanteen mukaan tämä on hyvä asia myös terveyden kannalta.

”Tutkitusti ruokailu päiväsaikaan noin kolmen tunnin välein auttaa verensokeria pysymään tasaisempana ja jaksamaan päivän mittaan paremmin kuin suuren ruokamäärän säästäminen iltaan.”