Näin paljon säästät rahaa valmistamalla jouluruoat itse
Itse tekemällä säästää kymmeniä euroja jo pienemmänkin jouluruokailun järjestämisessä.Valmisruoka on usein kätevä vaihtoehto, kun ruokaa halutaan tarjolle helposti ja nopeasti tai ruokailijoita on vähän. Jos jouluruoassa haluaa säästää, kannattaa suurin osa ruoista valmistaa itse.
Ruoan hinta on puhuttanut suomalaisia tänä vuonna paljon. Moni joutuu tänäkin jouluna miettimään ruokaostostensa hintaa. Laskimme karkeat arviot siitä, kuinka paljon eri jouluruokien valmistaminen itse maksaa ja etsimme ruokakaupoista valmisruokaverrokit.
Perunalaatikko
Valmiina ostettu: 5,90 e/kilo (Saarioinen)
Itse valmistettu: noin 1,50 e/kilo
Valmiina ostetun perunalaatikon hinta on noin kuusi euroa kilolta valmistajasta riippumatta. Kun perunalaatikkoa valmistaa itse, tulee sitä usein suurempi määrä. Käytimme laskelmissa oman reseptipankkimme perunalaatikkoa, jonka saanti on 10 annosta eli reilu kaksi kiloa.
Esimerkissä käytetty resepti:
Rosolli
Valmiina ostettu: 6,59 e/kilo
Itse valmistettu: noin 2,50 e/kilo
Kauppojen valmisrosolleissa on eroja, eikä oassa ole esimerkiksi perunaa lainkaan. Saarioisen valmisrosolli maksaa 6,59 euroa kilolta. Oman reseptipankkimme rosollin saanti on kuusi annosta eli noin kilo.
Esimerkissä käytetty resepti:
Kinkku
Valmiina ostettu: Alkaen 10 e/kilo (yksi halvimmista)
Itse valmistettu: Noin 8 e/kilo (luuton, pakaste)
Valmiiksi paistettu kinkku voi olla jopa saman hintaista tai edullisempaakin kuin itse valmistettu. Halvimmillaan kinkkua voi saada pakasteena pitkälti alle kymmenen euron, mutta joissain tuorekinkuissa hinta voi nousta useaan kymmeneen euroon.
Esimerkissämme on käytetty HK:n kypsää viljapossun pikkukinkkua, jonka hinnaksi ilmoitettiin S-kaupassa 9,90 e/kilo. Valmiiksi siivutetut kinkut ovat kalliimpia. Kotona valmistetun kinkun koko vaikuttaa paistoaikaan, mikä näkyy taas sähkökustannuksissa.
Savulohi ja graavikala
Valmiina ostettu: 25–40 e/kilo
Itse valmistettu: 15–25 e/kilo (+ savustuspuru noin 30 snt kerta)
Jos kotoa löytyy savustuspönttö, kannattaa joulukalat savustaa itse, sillä niin voi säästää huomattavasti rahaa. Valmiiden savulohien hinnoissa on paljon eroa ja valmiiksi pakattujen ja tiskistä ostettujen savulohien välilläkin hintaero voi olla suuri.
Myös kalalaji vaikuttaa kustannuksiin. Kotimaista kirjolohta saa tavallisesti halvemmalla kuin norjanlohta. Kalan voi savustaa kokonaisena tai fileenä.
Graavilohen ja -siian kohdalla itse tekemällä säästää myös paljon rahaa. Graavaaminen on helppoa, eikä vie juurikaan aikaa. Suurin työ lienee sopivien siivujen leikkaaminen valmiista kalasta.
Resepti graavilohelle:
Taatelikakku (suuri)
Valmiina ostettu: 12–25 e
Itse valmistettu: noin 4,50 e
Kuivakakut ja erityisesti taatelikakku kuuluu monen suomalaisen joulupöytään kahvin tai glögin kanssa nautittavaksi. Valmiiksi ostetun taatelikakun hinta voi olla moninkertainen itse valmistettuun verrattuna. Samalla uuninlämmityksellä kannattaa valmistaa muutama kakku kerrallaan, sillä taatelikakku on myös hyvä lahja.
Esimerkissä käytetty resepti:
Piparkakut
Valmiina ostettu: Pakastetaikina 3,95 e/kilo (Myllyn Paras) tai valmiiksi paistetut 8,63 e/kilo (Annas)
Itse valmistettu: Noin 4,00 e/kilo
Piparkakkujen ystävän kannattaa miettiä, ostaako valmistaikina tai tehdä se itse. Jos oma luottoresepti toimii, itse leipominen kannattaa aina, mutta jos aikaa on niukalti, ajaa valmistaikinakin asiansa. Jos pipareita haluaa vähemmän kerralla, voivat valmispiparit olla parempi ratkaisu.
Esimerkissä käytetty resepti:
Saaristolaisleipä
Valmiina ostettu: 4,20 e (Rosten Jurmo)
Itse valmistettu: Noin 2,70 e
Siirappinen saaristolaisleipä on monelle oleellinen osa joulun kalapöytää. Saaristolaisleivän saa valmistettua noin puolta halvemmalla kaupasta ostettuun verrattuna.
Näin kustannukset laskettiin
Laskelmissa on käytetty S-ryhmän ja K-kauppojen verkkokauppojen ilmoittamia hintoja.
Jos ostokset tekee ruokakaupassa, voi säästää enemmän, sillä monesti tarjolla on tuotteita, jotka ovat tarjouksessa tai edullisempia kilohinnaltaan suoraan kaupasta ostettaessa.
Kokonaiskustannukseen ei ole laskettu sähkökustannuksia, jotka voivat vaihdella sen mukaan, kauanko ruoka on esimerkiksi uunissa.
Kokonaiskustannukset ovat suuntaa antavia ja niissä on laskettu vain tarpeellinen määrä raaka-ainetta.
Jos maitolitra maksaa esimerkiksi 1,50 euroa ja sitä tarvitaan valmistukseen kolme desilitraa, on kustannukseksi laskettu pyöreästi 50 senttiä. Ajatuksena on se, että ylijääneitä raaka-aineita voi käyttää myös muun ruoan valmistukseen.
Leivontaresepteissä määrät on muutettu ensin grammoiksi. Esimerkiksi jauhodesilitran painona on käytetty 65 grammaa. Tämän jälkeen kustannus on laskettu edellä mainitun maitoesimerkin mukaan.
Mukaan ei ole laskettu esimerkiksi suolaa, jota oletetaan kotoa jo löytyvän.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








