Luomuviljan ja tavallisen viljan hintaero on nyt pieni mutta yksi asia muuttanee tilanteen – teollisuus uskoo viljan riittävän

Elintarvikekäyttöön tarkoitettujen viljojen laatu on tänä vuonna hyvä. Erityisesti jyväkoko on suuri. Tuontitarvetta ei näyttäisi teollisuuden mukaan olevan. Kuva: Markku Pulkkinen

Viljarekkoja on rullaillut alkusyksyllä mukavaan tahtiin Päijät-Hämeen viljaklusterin laitoksille Lahteen.

”Viljaa on saatu tarvittavat määrät. Puintiaikana oli runsaasti tarjontaa, mutta nyt tarjonta on rauhoittunut, kuten puintiajan jälkeen yleensä tapahtuu. Sato on ollut määrällisesti ja laadullisesti hyvä, vaikka tilakohtaisia eroja tietysti on”, Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi kuvailee.

”Kevätvehnän sakoluvut ovat olleet pääosin hyvät. Valkuaisessa on laaja jakauma, mutta erilaisia valkuaistasoja kyllä tarvitaankin. Syysvehnän laatukin on hyvä mutta valkuaistasot jonkin verran keskimääräistä heikompia.”

Hirvi ei löydä moitittavaa rukiista eikä kaurastakaan. Vain viimeisissä kauran puinneissa joidenkin erien DON-hometoksiinipitoisuudet ovat ylittäneet raja-arvon.

Toinen lahtelainen viljanjalostaja, Viking Malt, tuskaili vuosi sitten mallasohran saatavuutta. Nyt huolia ei ole.

”Sadot olivat keskimäärin ottaen hyvät. Laatukin on ollut erinomainen. Jyväkoko on erittäin suuri ja itävyydet korkealla. Valkuaispitoisuudet ovat hyvästä sadosta johtuen enemmän matalia kuin korkeita. Fusariumia eli punahometta ei ole ennakkonäytteissä esiintynyt. Tällä laadulla pärjätään mainiosti”, hankintapäällikkö Christian Tallskog tiivistää.

Viking Maltin uusi mallastamo Lahdessa aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa ja mallasohraa aletaan ajaa uusiin siiloihin marraskuussa. Investoinnin myötä Viking Maltin ohran tarve kasvaa noin kymmenellä prosentilla.

Luomuviljan jalostamiseen keskittyvällä Helsingin Myllyllä on Järvenpään ja Vaasan siiloissaan edelleen viime vuoden viljaa.

”Olemme ostaneet viljaraaka-aineita etupainotteisesti ja käytämme vielä tällä hetkellä viime vuoden viljaa. Tarjontaa uudesta viljasadosta on ollut tavallista vähemmän”, toimitusjohtaja Niklas Kumlin kertoo.

Uuden sadon laatu on Helsingin Myllylläkin havaittu pääosin hyväksi. Vehnän ja kauran jyväkoko on suuri ja saanto tuotannossa hyvä. Vehnien valkuaispitoisuudet ovat kuitenkin selvästi tavanomaista vuotta alhaisemmat.

Kumlin uskoo hyvälaatuista viljaa riittävän hyvin ensi syksyyn saakka.

”Puidut ruismäärät ovat huolestuttavan alhaiset. Kolmatta vuotta peräkkäin rukiin tuotanto on alijäämäinen tarpeeseen nähden.”

Fazer Myllyn Hirvi puolestaan arvioi rukiin kylvöalan olevan nyt sopivalla tasolla kotimaan tarpeisiin nähden. Hän kuitenkin myöntää, että rukiin kokonaismäärää ensi vuodelle on varsin haasteellista ennustaa, sillä osalla viljelijöistä kylvö meni pitkäksi lohkojen myöhäisestä vapautumisesta johtuen.

Kaikki viljanjalostajat kehottavat tarjoamaan rohkeasti viljaa, vaikkei viljelysopimusta olisikaan. Hyvälaatuiset erät myös sopimusten ulkopuolelta kiinnostavat ostajia.

Fazerilla on kysyntää erityisesti kevät- ja syysvehnälle, rukiille, suurimokauralle ja luomusuurimokauralle.

Viljan hinta on pysynyt kaksi edellistä kuukautta melko vakaana. Tulevan hintakehityksen arvioinnissa ostajat ovat varovaisia. Yleinen näkemys on, että nykyinen hintataso säilyisi vielä jonkin aikaa.

”Sotatilanne tekee markkinasta vaikeasti ennakoitavan ja hintavaihtelut voivat olla isoja ja nopeita. Heikko maissisato pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy vehnän ja muiden viljojen markkinassa”, Tero Hirvi analysoi.

Viking Maltin Tallskog näkee mallasohran hinnan pysyvän tulevina kuukausina melko vakaana. Eurooppalaiset markkinat ovat tasapainossa. Hänkin toteaa hintakehityksen arvioinnin olevan vaarallista nykyisissä oloissa.

Niklas Kumlin arvioi, että viljojen hinnat nousevat loppuvuotta kohden. Euroopan osittain epäonnistunut vehnäsato tukee leipäviljojen hintaa Suomessa. Kevättä kohden mentäessä hän odottaa hintojen hiukan taittuvan.

Luomu- ja tavanomaisten viljojen hintaero kutistui viime vuonna varsin pieneksi. Edelleen luomuvehnästä maksetaan vain 30 euroa tonnilta enemmän kuin tavanomaisesta vehnästä. Suurimokaurassa hintaero on kuitenkin sata euroa.

”Luomulla on edelleen pieni etumatka hinnoittelussa. Kun tavanomaisen viljan kokonaismäärä saavuttaa niin sanotun normaalin tason, kasvaa hintaero taas luomun eduksi”, Kumlin uskoo.