Tiede & tekniikka

Moni mökinomistaja joutuu maksamaan mökkeilystään vuosittain jopa satojen eurojen turhia kuluja – edunvalvoja ehdottaa muutosta sähköongelmien hoitamisen järjestykseen: "Siinähän sekä sähköyhtiö että käyttäjä voittaisi"

Jos ajatellaan, että mökillä vietetään aikaa kesäkuun alusta elokuun loppuun, jää vuoden ajalle yhdeksän kuukautta, joiden aikana sähköstä maksaminen on mökkiläisen näkökulmasta turhaa.
Markku Vuorikari
Monet mökkiläiset jopa toivovat mökkipaikkakunnalleen talviaikaan odottamattomia käyttökatkoja.

Moni kesämökkiläinen joutuu maksamaan vuosittain sähkölaskussaan jopa satoja euroja kulutuksesta riippumattomia kuluja. Niin sanotut turhat kulut muodostuvat sähkölaskun perusmaksusta, joka veloitetaan, vaikka sähköä ei kuluisi, eikä mökillä tulisi vietettyä aikaa.

Monella sähköyhtiöllä tuo pelkkä perusmaksu on suuruudeltaan noin 20 euroa. Jos ajatellaan, että mökillä vietetään aikaa kesäkuun alusta elokuun loppuun, jää vuoden ajalle yhdeksän kuukautta, joiden aikana sähköstä maksaminen on mökkiläisen näkökulmasta turhaa. Usein perusmaksuja siis kertyy vuodessa ylimääräistä vähintään noin 180 euroa.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas huomauttaa, että perusmaksun osuus sähkölaskusta on kohtuuttoman suuri, kun sitä verrataan sähkönkulutukseen.

"He (mökkiläiset) niin sanotusti maksavat siitä liittymän ylläpidosta", Tähtikunnas sanoo.

Omakotiliitto teki yhdessä Vapaa-ajanasukkaiden liiton kanssa viime vuoden puolella kansalaisaloitteen sähkön siirtohintojen alentamiseksi. Kansalaisaloitteessa ei kuitenkaan otettu suoraan kantaa juuri sähköliittymän perusmaksuun.

Tähtikunnaksen mukaan monella mökillä tilanne on se, että seitsemän kuukauden ajan sähkökulutus on jopa aivan nollissa.

"Siitä huolimatta perusmaksut ovat monin paikoin merkittäviä", hän painottaa.

Nurinkuriseksi tilanteen tekee se, että monet mökkiläiset jopa toivovat mökkipaikkakunnalleen talviaikaan odottamattomia käyttökatkoja. Tässä toiveessa on taustalla se, että mökkiläinen saattaa saada sähköyhtiöltä hyvityksiä, mikäli katkot jatkuvat riittävän pitkään.

"Käyttökatkot eivät missään nimessä ole siellä vakituisesti asuvien kannalta hyviä asioita, mutta, jos katsoo pelkästään mökkiläisen kannalta, nehän eivät ole ollenkaan haitaksi", Tähtikunnas sanoo.

Tähtikunnaksen mielestä myös mökkiläisiltä sähköstä veloitettavat maksut ovat kasvaneet liian isoiksi.

"Moni miettii nykyään, kannattaako mökkiä edes liittää sähköliittymään, vaikka sellainen olisi kohtuullisen halvalla saatavissakin", hän sanoo.

Usein korkeita sähköön liittyviä maksuja on perusteltu sillä, että sähköverkko pidetään käyttökunnossa myös silloin, vaikka sähköä ei käytettäisi.

"Kyllä jonkun näköinen perusmaksu on ihan perusteltu. Mutta, kun katsoo sähköyhtiöiden voittotasoja, se kertoo, että maksut ovat liian suuria", Tähtikunnas toteaa.

Toiminnanjohtaja ehdottaa, että perusmaksun suuruus olisi jatkossa sähköyhtiön omakustannehinta.

"Ihminen ei juurikaan ilman sitä sähköä pärjää", hän perustelee.

Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla se, että mökkiläinen saisi vapaasti laittaa liittymänsä poikki siksi aikaa, kun hän ei sähköä käytä. Vaikka se nykyisinkin voi joissain tapauksissa olla mahdollista, on liittymän katkaiseminen tehty toiminnanjohtajan mukaan kuitenkin todella hankalaksi.

Tähtikunnas ehdottaa, että vaikkapa myrskyjen aikaan vakituisten asukkaiden sähköongelmat ratkotaan ensin ja vasta sen jälkeen, kun ehditään, keskitytään mökkiläisiin.

"Siinähän sekä sähköyhtiö että käyttäjä voittaisi", toiminnanjohtaja pohtii.

Mikäli tällaiseen priorisointiin mentäisiin, pitäisi sen näkyä Tähtikunnaksen mukaan myös mökkiläisten sähkölaskussa.

Lue lisää:

Vimpeliläisellä maitotilalla on pari vuotta jauhettu lietelantaa ja korsimassaa biokaasulaitoksessa sähköksi ja lämmöksi – Vuotuisesta sähkölaskusta lähti 20 000 euroa

Jäikö kesämökiltä sähköä käyttämättä? Tulevaisuudessa sen voisi ehkä hyödyntää kotona

Elenia seuraa Carunan esimerkkiä – nostaa sähkön siirtohintaa

Lue lisää

Haluaisitko välttää yllätykset mökkisi sähkölaskussa? Omakotiliiton toiminnanjohtaja vinkkaa keinon, jota hän on itsekin hyödyntänyt

Nuohooja sen tietää: ”Ai sulla on Maaseudun Tulevaisuus – se on hyvä lehti! Voinko mä ottaa niitä mukaanikin?”

Suomi on yli miljoonan linnunpöntön maa

Vimpeliläisellä maitotilalla on pari vuotta jauhettu lietelantaa ja korsimassaa biokaasulaitoksessa sähköksi ja lämmöksi – Vuotuisesta sähkölaskusta lähti 20 000 euroa