Ukrainalaiset siviilit kertovat sotakokemuksistaan MT:lle: "Heräsimme aviomieheni ja yhdeksän kuukautta vanhan tyttäremme kanssa, kun äitini soitti ja kertoi Vladimir Putinin aloittaneen sodan"

Euroopassa käynnistyi viime viikolla sota kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Oheinen kuva on otettu Kiovassa 28.2.2022. Kuva: Vadim Ghirda

Ukrainalaiset sodan jaloissa olevat siviilit kertovat MT:lle kokemuksistaan viime viikon torstaista sodan syttymisestä. Vastaukset saatiin eilen maanantaina illalla.

"Puoli kuudelta aamulla heräsin, kun veljeni soitti, ja kertoi sodan syttyneen. Hän huusi, että nyt ne (venäläiset) ovat aloittaneet sodan! Ensireaktioni oli epäusko, joka myöhemmin vaihtui raivoon", Kiovassa asuva Oksana Steciv kommentoi.

Steciv lähti välittömästi pois Ukrainan pääkaupungista.

"Se oli todella vaarallista. Ensimmäiset räjähdykset kuuluivat vain 15 minuuttia sen jälkeen, kun olin saanut puhelinsoiton veljeltäni."

Steciv oleskelee tällä hetkellä Länsi-Ukrainassa.

"Aviomieheni, veljeni ja miespuoliset ystäväni toivat perheensä turvaan ulos Kiovasta, ja palasivat sen jälkeen rintamalle taistelemaan. Koko sukuni osallistuu taisteluihin. Miehet sotivat rintamalla ja naiset tekevät täysillä töitä taustalla Länsi-Ukrainassa sekä Puolan puolella rajaa", hän kertoo.

Steciv kuvailee tilannetta hyvin hankalaksi, mutta Ukrainan kansakuntaa yhtenäiseksi.

"Me voitamme sodan. Siitä ei ole epäilystäkään. Ja sen voiton jälkeen hallintomme ja kaikkien kansalaistemme täytyy muistaa, miten kovasti taistelimme vapautemme puolesta ja millaisia uhrauksia jouduimme tekemään."

Kiovalainen Elena Alchanova kertoo olleensa pommisuojassa Kiovassa jo viisi päivää.

"En ole juurikaan nukkunut. En ole nähnyt perhettäni. Olen yhdessä kissani kanssa pommisuojassa tuntemattomien kanssa, joista on näinä päivinä tullut jo varsin läheisiä."

Alchanova korostaa, että ulkopuolista apua Ukrainaan tarvitaan nopeammin.

"Kun seuraan uutisista, miten jotkin maat asettavat pakotteita Venäjälle ja auttavat Ukrainaa, päässäni soi vain yks sana: nopeammin! Venäläiset tappavat meitä juuri nyt, meidän kotimaassamme. Emme voi odottaa apua kauan."

Kiovan alueella asuva Myroslava Obdovska kertoo heränneensä viideltä aamulla, kun sota syttyi viime viikon torstaina.

"Minä, aviomieheni ja yhdeksän kuukautta vanha tyttäremme heräsimme, kun äitini soitti ja kertoi Vladimir Putinin aloittaneen sodan."

Obdovska perheineen seurasi tilannetta epäuskoisena torstai-iltapäivään saakka.

"Neljältä iltapäivällä päätimme lähteä pois pääkaupunkiseudulta. Liikenneruuhkat olivat valtavia ja eteneminen vaarallista. Ajoimme aviomieheni vanhempien kotiin Zolotonoshaan, Cherkasyn alueelle. Olemme nyt täällä", hän kertoo.

Zolotonosha sijaitsee noin 160 kilometriä Kiovasta kaakkoon.

Myroslava Obdovskan mukaan ei ole varmaa, pystyvätkö he enää pakenemaan Ukrainasta.

"Emme tiedä, pääsemmekö täältä enää pois. Ei tiedetä, koska taistelut laajenevat tänne. En haluaisi jättää kotimaatani, mutta toisaalta tiedostan, että pienen vauvani takia täältä pitäisi lähteä pois. Tunnelmat ovat ristiriitaiset."

Kiovalainen A. Gamidova (haastateltava ei halunnut kertoa turvallisuussyistä etunimeään) on kotoisin Itä-Ukrainasta.

"Olin välinpitämätön politiikasta, kunnes Itä-Ukrainan sota alkoi 2014 ja Krim vallattiin. Siihen aikaan olin 17", Gamidova kertoo.

"Kun sota alkoi koko Ukrainassa viime viikolla, tapahtui jotain odottamatonta. Ukrainan itäosissa on ollut paljon Venäjä-mielisyyttä, mutta nyt koko Ukraina on yhtenäinen taistelussa Venäjää vastaan. Myös venänänkieliset Ukrainalaiset maan itäosissa", hän kertoo.

Kiovalainen Iryna on kotoisin Itä-Ukrainasta, mutta asunut monta vuotta Kiovassa.

"Heräsin sodan syttymisen aamuna varhain isäni puhelinsoittoon. Hän kehotti minua poistumaan heti pääkaupungista ja lähtemään Länsi-Ukrainaan, jossa voisimme tavata", Iryna sanoo.

"Otin mukaan välttämättömät tavarani ja kissani, ja veljeni kanssa siirryimme Vinnytsian kaupunkiin."

Vinnytsia sijaitsee noin 260 kilometriä lounaaseen Kiovasta.

"Isälläni on ruokakauppa Volnovakhassa (Itä-Ukrainassa). Sinne jääneet sukulaisemme ovat jakaneet kaupan hyllyille jääneet ruuat paikallisille ihmisille."

Mykyta L. on opiskellut Virossa Tartossa viime syksystä lähtien.

"Tällä hetkellä voin vain soittaa ja lähettää viestejä perheelleni ja ystävilleni, jotka asuvat kotikaupungissani Harkovassa. Sota on ollut minulle valtava järkytys."

"Olen osallistunut kahteen sodanvastaiseen mielenosoitukseen Virossa. Opiskelen tiedonkäsittelytieteitä. Viime päivinä olen ollut osana kyberarmeijaa, joka hyökkää venäläisille nettisivuille", hän kertoo.

Isaac Syzonmaan on kotoisin Slovianskista, Donetskin alueelta itäisimmästä Ukrainasta, jossa Venäjän alaisuudessa toimivat separatistit ovat olleet vuodesta 2014 alkaen.

"2014 ihmiset alueella suhtautuivat myönteisesti Venäjään, joten ne otettiin helposti haltuun."

Syzonmaan mukaan asiat Donetskissa ovat menneet kauttaaltaan huonoon suuntaan sen jälkeen, kun separatistit saapuivat.

"Tällä hetkellä asun Virossa."

Daria Korobenko asuu niin ikään Virossa, jossa opiskelee.

"Tällä hetkellä en pysty tekemään mitään muuta kuin lukemaan uutisia ja olemaan mukana vapaaehtoistyössä Ukrainan puolesta."

MT:n haastattelemat ukrainalaiset pitävät Putinin pysäyttämistä Ukrainassa välttämättömänä. Lännen, EU:n ja Naton apua he toivovat saavansa maksimaalisesti.

Toisaalta haastatellut kertovat myös luottavansa Ukrainan armeijaan ja siihen, että puolustus kestää.

Suomalainen Saara Jokela välitti kysymykset ukrainalaisille haastelluille, ja edelleen vastaukset takaisin MT:n suuntaan. Haastattelu tehtiin englanniksi.