vierasyliö Yrittäjä voi menestyä vaikkayritys epäonnistuisikin

Yritystoiminnan lopettaminen

kuuluu yrittäjyyteen siinä missä

yritysten perustaminenkin. Toimintansa päättäneisiin

yrityksiin liitetään usein

kuitenkin virheellinen oletus, että lopettaminen tarkoittaa

aina myös yrityksen epäonnistumista.

Todellisuudessa yrittäjät

luopuvat yrityksistään myös vapaaehtoisesti, jos yrittäminen ei tee yrittäjää tyytyväiseksi tai oma osaaminen on paremmassa käytössä palkkatyössä. Yritystoiminta voi loppua myös eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai yrittäjäura voi jatkua toisessa yrityksessä.

Epäonnistumisesta voi puhua silloin, jos konkurssi tai heikko taloudellinen kannattavuus

pakottaa luopumaan yrityksestä. Tällöin keskeiseksi nousee

kysymys, tarkoittaako yrityksen epäonnistuminen myös yrittäjän epäonnistumista.

Kysymys on aiheellinen, sillä yrittäjän menestyminen on todennäköisempää kuin yksittäisen yrityksen menestyminen.

Rehellisesti toiminut yrittäjä voi jatkaa yrittäjäuraansa myös epäonnistumisen jälkeen. Se edellyttää ainakin kahta asiaa.

Ensiksi yrittäjän täytyy

edelleen haluta jatkaa yrittäjänä,

jolloin hän suuntaa voimavaransa uuden yrityksen kehittämiseen. Toiseksi epäonnistumisen tulee palvella oppimiskokemuksena, minkä ansiosta yrittäjä välttää tekemästä

aiempia virheitä uudestaan ja kykenee kehittämään uutta

yritystään.

Nopeimmin kasvavien yritysten taustalla toimiikin usein aiemmissa yrityksissään epäonnistuneita yrittäjiä.

Yrittäjän mahdollisuus jatkaa yrittäjäuraansa konkurssin

jälkeen on nykyisessä taloustilanteessa noussut ajankohtaiseksi aiheeksi. Vaikka konkurssien lukumäärässä ei ole tapahtunut dramaattista kasvua, ovat yritysten maksuvaikeudet edelleen yleisiä. Lisäksi yrityssaneerausten lukumäärä on selvästi korkeampi kuin ennen vuoden 2008 lopussa alkanutta taantumaa.

Pahimmillaan nämä indikaattorit saattavat ennakoida

uusia konkursseja lähitulevaisuudessa, jos yritysten maksuvalmiudessa ei tapahdu

kohentumista tai jos yrityssaneerausmenettelyissä epäonnistutaan.

Euroopan tasolla nämä asiat

on huomioitu muun muassa komission Small Business Act -toimenpidekokonaisuudessa.

Ohjelma sisältää tavoitteen, jonka mukaan konkurssiin

joutuneille, rehellisesti toimineille yrittäjille tulisi taata mahdollisuus jatkaa yrittäjäuraansa toisessa yrityksessä.

Suomessa tähän näyttäisi kuitenkin olevan heikot edellytykset, sillä EK:n pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöä kartoittaneessa

kyselyssä selvä enemmistö

yritysjohtajista arvioi yrittäjän uuden alun käytännössä erittäin vaikeaksi.

Epäonnistumiseen ei suhtauduta kovinkaan rakentavasti ja käytännössä epäonnistuneen yrittäjän osaamiseen suhtaudutaan usein epäillen. Yrittäjän voi olla vaikea saada rahoitusta uuden yritystoiminnan käynnistämiseen tai uusien asiakas- ja verkostosuhteiden luominen voi kangerrella.

Kerran yritystoiminnassa epäonnistunutta yrittäjää

pidetäänkin usein lopullisesti

yrittäjätaidoiltaan kyvyttömänä,

vaikka hänelle on voinut

kehittyä arvokasta osaamista

yritysten johtamisesta, mikä edesauttaisi uusien yritysten selviytymistä ja helpottaisi

yritysten kasvattamista.

Eräissä tutkimuksissa on

havaittu, että aikaisemmat

vastoinkäymiset voivat edistää

muun muassa yrittäjän itsetuntemuksen kehittymistä

sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien ymmärtämistä. Käytännössä tämä voi näkyä yrittäjän seuraavassa yrityksessä esimerkiksi tiimityöskentelyn korostumisena, jolloin yrittäjä pyrkii keskittymään ydinosaamiseensa ja rekrytoi

uusia osaajia paikkaamaan omia puutteitaan.

Tutkimuksissa onkin havaittu, että monet useammassa yrityksessä mukana olleet kasvuhakuiset sarja- ja portfolioyrittäjät hyödyntävät muita useammin yrittäjyystiimejä, johtoryhmiä ja tehokasta

hallitustyöskentelyä yritystensä kehittämisessä.

Uudenlaisen kasvuyrittäjyyskulttuurin luomisessa tärkeään rooliin nousevat esimerkiksi Aalto yliopiston Entrepreneurship Societyn kaltaiset yhteisöt. Ne antavat opiskelijoille ja

tutkijoille mahdollisuuden omaksua aiempia sukupolvia

ennakkoluulottomamman asenteen riskinottoon, yrittäjyyteen ja uuden luomiseen.

Hyväksyvämmät asenteet ovat tarpeen, sillä edelleenkin

epäonnistumisen pelko ja

epäonnistumisesta seuraava leimautuminen estävät potentiaalisia yrittäjiä toteuttamasta liikeideoitaan käytännössä.

Etenkin voimakkaan kasvupotentiaalin liikeideoihin

sisältyy usein tavanomaista suurempi liiketaloudellinen riski, minkä vuoksi myös epäonnistuminen voi olla todennäköisempää. Jos epäonnistuminen tarkoittaa yrittäjän leimaamista epäonnistujaksi, saattaa onnistuessaan merkittäviä hankkeita jäädä toteutumatta.

Yhteiskunnan päättäjillä ja yrittäjyyden parissa työskentelevillä on suuri merkitys

sallivamman asenneilmaston rakentamiselle. On harmillista,

jos usein muutenkin jo liian korkealla oleva yrittäjäksi ryhtymisen kynnys nousee ylitsepääsemättömäksi ennakkoluulojen ja asenteiden takia.

JARI HUOVINEN

Asiantuntija

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Avaa artikkelin PDF