Fineli paljastaa ruuan vitamiinit
Finelin taulukoista näkee esimerkiksi tuotteen vitamiinit, rasvahapot ja energiasisällön. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto”Fineli on tosi suosittu”, tutkija Salla Luhtala Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Tietopankin sivuja selaa verkossa peräti puolitoista miljoonaa kävijää vuodessa. Se tarkoittaa useita tuhansia klikkauksia joka päivä.
”Emme selvitä kävijöiden taustoja, mutta se tiedetään, että vakikävijöitä on paljon.”
Tietopankin avaussivulta pääsee katsomaan vaikkapa kalapuikkojen koostumusta. Helpointa on kirjoittaa sivun oikean ylälaidan hakukenttään sana kalapuikko.
Ravintoaineiden määriä luetellaan elintarvikkeen nimen perässä enimmillään viitisenkymmentä. Taulukoista selviää, että kalapuikoillakin on eroa sen mukaan, mistä kalasta ne on tehty.
”Finelistä on apua, jos kuluttajaa kiinnostaa tarkastella lähemmin sitä, mitä lautaselta löytyy ja mitä silmä ei näe.”
Ruokia on ryhmitelty muun muassa erityisruokavalioiden mukaisesti. Esimerkiksi keliaakikko voi vertailla gluteenittomien elintarvikkeiden kuitu- ja vitamiinipitoisuuksia.
Maitotuotteista on hankittu lisää tietoa käyttämällä hyväksi elintarviketeollisuuden tuoteselosteita.
”Halusimme laajentaa maitotuotteiden valikoimaa, jotta Finelin käyttäjät pystyvät tarkemmin seuraamaan D-vitamiinin saantiaan. Osaan maitotuotteista on lisätty D-vitamiinia, osaan ei.”
Kuluttajien lisäksi Fineliä käyttävät terveydenhuollon ja ravitsemusneuvonnan ammattilaiset. Tutkijoiden käyttöön on tarjolla Finelistä erilaisia teknisiä sovellutuksia.
Finelin tietoja myös myydään yrityksille, jotka laativat maksullisia ohjelmia esimerkiksi ruokapalvelualan käyttöön.
Kaikkiaan tietopankki sisältää noin 3 500 ruoka-ainetta ja ruokalajia. Määrä kuulostaa paljolta, mutta ruokakauppojen tuotevalikoima on Fineliin verrattuna moninkertainen.
Kaikki tiedot eivät ole enää ajan tasalla. Vanhimmat Fineliä varten tehdyt analyysit ovat yli 30 vuoden takaa.
Puutteita on voitu jossain määrin paikata turvautumalla toisen käden tietoihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi muissa Pohjoismaissa koottujen ravintoainetietojen hyödyntämistä.
”Suomi on ainut Pohjoismaa, jossa ei tähän asti ole ollut minkäänlaista omaa analyysiohjelmaa”, Luhtala kertoo.
Kansallisen ohjelman puute on merkinnyt niukkaa tai olematonta rahoitusta.
Esimerkiksi vuosina 2002–2011 määrärahoja oli käytettävissä kaikkiaan vain muutamia tuhansia euroja elintarvikkeiden koostumuksen analysointeihin.
Se vähä mikä voitiin tutkia, koski rasvahappoja. Määrityksiä tehtiin paristakymmenestä tuotteesta.
Nyt rahoitusta on luvassa vuoteen 2015 asti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen budjetista. Summa on yhteensä 120 000 euroa. ”Finelin ja sen analyysiohjelman rahoittaminen on suunniteltu osaksi laitoksen normaalia toimintaa”, Fineli-tiimin vetäjä Heli Reinivuo vahvistaa.
Ravintoaineiden määrittäminen on kallista. Jos Fineli haluttaisiin pitää kaikin tavoin ajan tasalla, varoja tarvittaisiin Luhtalan arvion mukaan satatuhatta euroa vuodessa.
Raha ei Luhtalan mukaan mene hukkaan.
”Ihmiset ovat entistä selkeämmin kiinnostuneita tällaisesta ravitsemustiedosta.”
TARJA HALLA
Fineli verkossa: www.fineli.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
