Suomen ilmastopäästöjen sitomiseksi täytyisi istuttaa 90000 neliökilometriä uutta metsää. Se vastaa kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Kuva: Kimmo Haimi
Uudet vety- ja tuulivoimahankkeet tyssäsivät –TEM:in ylijohtaja suomii hallitusta jakeluvelvoitteen romuttamisesta ja mitättömistä tukirahoista
Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen ei usko vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin: ”Niissä myydään enemmän mielikuvia kuin todellisia asioita.
Hiilidioksidin talteenotto etenee hitaasti. Viime vuonna maailmassa otettiin talteen 50 miljoonaa tonnia, mikä vastaa Suomen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Kuva: Kari SalonenTyö- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen moittii maan hallitusta jakeluvelvoitteen pienentämisestä. Huttunen puhui Hiilitieto ry:n järjestämässä seminaarissa.
”Jakeluvelvoite olisi tärkein keino rajoittaa päästöjä. Sen olen kertonut hallitukselle moneen kertaan”, Huttunen sanoo ja lisää, ettei hänellä ole hajuakaan, miten Suomi aikoo selättää taakanjako- ja maankäyttösektorin ilmastovelvoitteet vuoteen 2030 mennessä.
Huttusen mukaan moni päättäjä luottaa, että vuosikymmenen lopulla ostettavissa on päästöyksiköitä, joilla asia hoituu.
”Sellaisia yksiköitä ei ole olemassakaan. Ehkä jollain maalla on jotain myydä, mutta luultavasti aika kalliilla. Tähän hätään ongelma ei ratkea teknisillä nieluillankaan, joita saadaan käyttöön ehkä ensi vuosikymmenellä.”
Huttunen arvostelee myös roposia, jotka hallitus on varannut lupaamaansa hiilihuutokauppaan ja muuhun ilmastotyöhön.
Tanskassa hiilidioksidin talteenottoon, kuljetukseen ja varastointiin on osoitettu tukea 3,5 miljardia euroa. Ruotsissa puolestaan tukirahaa jaetaan 180–340 miljoonaa euroa vuosittain. Suomessa summa on 160 miljoonaa euroa koko vaalikaudelle.
”Sillä ei mitään huutokauppajärjestelmää luoda”, Huttunen napauttaa.
Hän ei usko vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin: ”Niissä myydään enemmän mielikuvia kuin todellisia asioita. Hiilensidontamarkkinat pitäisi synnyttää ennen kaikkea EU:n lainsäädännön kautta.”
Hiilidioksidin talteenotto etenee hitaasti. Viime vuonna maailmassa otettiin talteen 50 miljoonaa tonnia, mikä vastaa Suomen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä.
Euroopassa hiilidioksidia otettiin talteen vain 2 miljoonaa tonnia.
Suomen ilmastopäästöistä puolet on peräisin biomassasta. Metsät eivät kaikkia päästöjämme pysty sitomaan, joten hiilidioksidia täytyy jatkossa vangita muun muassa metsäteollisuuden piipuista.
LUT-yliopiston energiatekniikan professori Tero Tynjälä ynnää, että Suomen päästöjen sitomiseksi täytyisi istuttaa 90 000 neliökilometriä uutta metsää. Se vastaa kolmasosaa Suomen pinta-alasta.
Pelkästään Kaukaan tehtaan päästöjen sitomiseksi tarvittaisiin 2 000 neliökilometriä uutta metsää. Sen sijaan hiilen talteenotto veisi Tynjälän mukaan tilaa vain noin hehtaarin.
Tekniikka talteenottoon on olemassa, mutta sääntely, kannustimet ja infrastruktuuri puuttuvat. Osa kerätystä hiilidioksidista voitaisiin käyttää polttoaineiden ja muiden kemikaalien valmistukseen.
Tynjälän mukaan hiilidioksidin talteenotto piipun päästä maksaa nyt noin 85 euroa tonnilta, joten hintaa on saatava alas. Toisaalta EU:ssa päästöoikeuden hinta on liikkunut nyt syksyllä samoissa kantimissa.
Talteenotto ilmakehästä on moninkertaisesti kalliimpaa, mutta sitäkin tarvitaan, ettei maapallo ylikuumene.
”Hallitusohjelmaan kirjattu luvituksen nopeuttaminen on saatava läpi”
Toimitusjohtaja Herkko Plit vetylaitoksia toimittavasta PX2 Solutions Oy:stä vaatii hallitukselta ja EU:lta sääntelyä, joka mahdollistaa alan kehityksen ja luo kysyntää.
”Jos synteettisille polttoaineille määrätään täytettävä kiintiö, niin kyllähän niitä alkaa markkinoille tulla.”
Plit huomauttaa, että investointitukia ja muita apukeinoja, kuten valtion takauksia ja veroratkaisuja, tarvitaan vain hetkellisesti synnyttämään markkinat.
Hän harmittelee, että vetylaitosivestoinnit ovat jääneet toistaiseksi aikeiksi. Vain Harjavaltaan on rakenteilla laitos. Investoinnit ovat ottaneet takapakkia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lisäksi tilanne eskaloitui vastikään lähi-idässä.
Ilman vetylaitoksia, akkutehtaita ja uusia datakeskuksia ei kannata tuulivoimaankaan investoida, koska tuotetulle sähkölle tarvitaan kulutusta. Jo nyt sähkön hinta painuu ajoittain negatiiviseksi.
Lisäksi tuulivoiman rakentamisen kustannukset ovat nousseet lyhyessä ajassa kymmeniä prosentteja.
”Tuulivoiman tuottajankin on saatava tulonsa jostain”, Plit tiivistää.
”Hallitusohjelmaan kirjattu luvituksen nopeuttaminen on saatava läpi, jotta rahoittajat alkavat uskoa, että hankkeet menevät läpi”, hän jatkaa.
Lisäksi Plitin mukaan EU:n päästökaupan pitäisi laajentua kaikkeen ihmistoimintaan, jotta se ohjaisi aidosti vastuullisempiin valintoihin.
”Niin kauan kun se on vain tietyn sektorin juttu, se on tekohengitystä.”
Hiilitieto ry järjesti hiilen varastoinnista seminaarin 10.10. Helsingissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
