Lukijalta: Ehdotus eläkevakuutusmaksujen alentamisesta kannatettava

Eläkemaksuissa on varaa alentamiseen, lukija kirjoittaa. 

Professori Jouko Ylä-Liedenpohja ehdotti (MT 5.4.), että eläkevakuutusmaksuja alentamalla voitaisiin sekä parantaa palkansaajien asemaa että tasapainottaa julkista taloutta.

Ylä-Liedenpohjan ehdotus on kannatettava. Eläkevakuutusmaksuja alentamalla työntekijöiden reaaliansiot kasvaisivat. Samalla se purkaisi kannustinloukkuja pienentämällä verokiilaa. Julkisen talouden näkökulmasta verotulot kasvaisivat, kun palkkaverotuksessa eläkevakuutusmaksun verovähennysvaikutus pienenisi. Verokiilan pienentyminen myös lisäisi työvoiman tarjontaa, mikä taas vähentäisi sosiaalimenoja.

Eläkejärjestelmän rahoitus ei vaarantuisi eläkevakuutusmaksun alentamisen myötä. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan nykyisen ja suunniteltujen maksutasojen myötä eläkejärjestelmässä olevat rahastoidut varat kasvaisivat palkkasummaan verrattuna nykyisestä 250 prosentin tasosta yli 350 prosentin tasoon vuoteen 2090 mennessä.

Jos rahastojen kasvattamista perustellaan eläkejärjestelmän turvaamisella vuodesta 2090 eteenpäin, niin herää kysymys, onko aikaperspektiivi kansantaloudellisesti mielekäs tai edes mahdollinen?

Vuodesta 2090 eteenpäin varautuminen tarkoittaa Eläketurvakeskuksen käyttämällä aikajänteellä varautumista aina vuoteen 2160 saakka. Onko järkevää asetella 2020- tai 2030-luvun eläkevakuutusmaksutasoa sellaiseksi, että 2100-luvulle tultaessa meillä olisi korkeampi rahastointiaste kuin nyt? Jos kysymykseen vastaa ”kyllä”, niin seuraava kysymys on, millainen työelämä meillä on 2100-luvulla, onko muutos yhtä suuri tai jopa suurempi kuin 1900-luvun alusta nykypäivään. Pitäisikö ajatella, että vuonna 2024 ei ole ajankohtaista päättää ja rahastoida vuoden 2110 tai 2150 eläketurvajärjestelmää?

Tällä hetkellä eläkevakuutusmaksutaso on huomattavasti korkeampi kuin Ylä-Liedenpohjan ehdottama vakuutusmatemaattisesti rehti taso. Julkisessa keskustelussa ehdotettu eläkkeiden leikkaaminen vain lisäisi ylirahastointia sekä heikentäisi julkista taloutta ja eläkeläisten ostovoimaa.

Jari Tulokas

Hamina