Kiuas lämmittää nyt olohuonetta Espoossa, koska sähkön hinta alkoi hirvittää ‒ toistaiseksi ainoa lupa vaimolta

Saunan kiuas tuli espoolaisen omakotitalon olohuoneeseen, jonka avotakasta ei ollut lämmönlähteeksi. Arja Helvilä vastusteli alkuun, mutta taipui miehensä Simo Helvilän suunnitelmalle suopeaksi. Kuva: Simo Helvilä

Konstit on monet eikä hätä tai siihen varautuminen lue lakia, tuumi eläkkeellä oleva espoolainen puhelinteknikko ja kantoi saunan kiukaan sähkölämmitteisen omakotitalonsa olohuoneeseen.

Ajan kuva on se, että huoli sähkön hinnan hillittömästä noususta ja povatuista sähkökatkoista saa ihmiset hakemaan tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja.

”Kolme päivää kiuas on ollut olohuoneessa ja koelämmitys tehty. Lämpöä tuli ja savut menivät piipusta ulos, mitä nyt säilytysrasvat palaessaan kärysivät sisälle, mutta lähtivät tuulettamalla”, espoolainen omakotiasuja Simo Helvilä sanoo.

Helvilä istutti kesämökille tarkoitetun Harvian kiukaan avotakan viereen ja liitti kaksi savuputkea peräkkäin ja veti putken takkaan sisään ja sieltä 90 asteen kulmalla ylös edelleen takan alkuperäiseen hormiin.

Helvilä haluaa painottaa, että omatoimisten tulisijojen rakentamisessa tai edelleen virittämisessä pitää olla varovainen, tietää mitä tekee ja ennen kaikkea hakea hyväksyntä asiantuntijalta.

”Tällainen viritys vaatii aina asiantuntijan lausunnon, joka katsoo, että kaikki on määräysten mukaan tehty. Nuohooja tulee tarkastamaan lähipäivinä tämän.”

Helvilä tähdentää, että kyse on väliaikaisesta ratkaisusta, jolla varustaudutaan povattuihin kiertäviin sähkökatkoihin ja huippukorkeisiin sähkönhintoihin.

”Meillä on suora sähkölämmitys pattereilla, joten jos sähköt katkeavat talon lämmitys loppuu siihen paikkaan.”

Talossa on neliöitä 107 ja vuosittainen sähkön kulutus on 14 000–15 000 kilowattituntia.

Helvilän talo on rakennettu 1975 ensimmäisen energiakriisin jälkitunnelmissa. Tulisijat eivät olleet kriisin alusvuosina muotia, mutta Helvilän taloon muurattiin kriisin opetuksena leivinuuni ja avotakka.

”Silloin oli vähän samantyyppinen tilanne kuin nyt, palattiin huomaamaan puulämmityksen merkitys.”

Vaikka tulisijat tuli muurattua, niiden toteutus jätti toivomisen varaa. Takka on mallia avo, eli tulen lämpö karkaa valtaosin savupiippuun ja säteilylämmön osuus jää asuntoon.

”Leivinuuni on mallia puolen kierron kanavat eli poskikanavat eivät mene alas asti ja takka on avotakka, joka varaa tuskin ollenkaan lämpöä.”

Yksi vaihtoehto olisi muurata avotakkaan takkasydän, mutta tässä tilanteessa Helvilä päätti sijoittaa mökin rantasaunalle alkujaan hankitun kiukaan ikäänkuin etupesäksi avotakkaan.

Helvilän mukaan suojaetäisyydet palaviin pintoihin ovat määräysten mukaiset ja kiukaan alla lämmönsiirtymistä ehkäisevät laatat ja niiden päälle lappeelleen ladotut 50 millin tulitiilet.

Rakennuslainsäädännöstä vastaavassa ympäristöministeriössä ei oteta kantaa sopiiko kiuas talon lämmitykseen. Tulisijoista ja savupiippujen turvallisuudesta vastaava korkea viranomainen sai tutkittavakseen Helvilän olohuoneeseensa tekemän virityksen.

”En lähde kuvan perusteella analysoimaan tarkemmin. Avotakkaan kannattaisi hankkia ammattilaisen asentama takkasydän, niin sillä saa lämpöä tehokkaasti”, rakennusneuvos Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä vastaa sähköpostitse.

Ympäristöministeriöstä muistutetaan paikallisten pelastusviranomaisten olevan toimivaltainen viranomaistaho, jonka puoleen tulee kääntyä tulisijojen laillisuutta ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.

Toistaiseksi ainoa lupa, jonka Helvilä on saanut, on tullut hänen Arja-vaimoltaan. Se heltisi lyhyen suostuttelun jälkeen.

”Ensin hän sanoi, että tänne ei tuollaisia virityksiä tehdä, mutta muutaman päivän kuluttua hän suostui, kun ilmoitin, että tämä on väliaikainen ja kiuas viedään keväällä mökille Padasjoelle.”

Niin tapahtuu myös silloin, kun sähkön hinta laskee lähemmäksi aikaisempia hintoja.

Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.