Uusi tiede- ja kulttuuriministeri on huolissaan nuorten ahdistuksesta: ”Nuoriso voi pahoin”

Suomen uusi tiede- ja kulttuuriministeri, keskustalainen Petri Honkonen Saarijärveltä hoitaa ministerivakanssiaan ensi vuoden kevääseen ja seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka. Kuva: Petteri Kivimäki

Huhtikuinen kevätaurinko lämmittää, mutta Saarijärven Kalmarin kylässä pohjoisessa Keski-Suomessa lumihanget reunustavat yhä tienoita.

Kapea hiekkatie kiemurtelee pienehkön punaisen talon pihaan. Toisen kauden kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) asuu täällä metsän laidalla, isovanhempiensa vanhassa talossa.

Honkosen ura on ollut viime vuosina nosteessa. Vuonna 1987 syntynyt saarijärveläinen historianopettaja pääsi jatkokaudelle kansanedustajana kevään 2019 eduskuntavaaleissa ja on noussut puolueensa keskustan varapuheenjohtajaksi.

Huhtikuun 29. päivänä Honkosesta tuli Suomen uusi tiede- ja kulttuuriministeri.

"Varmasti jokainen poliitikko, jolla on kunnianhimoa toteuttaa niitä asioita, joiden takia on kansanedustajaksi päässyt, haluaa päästä jonain päivänä ministeriksi. Siihen olen tähdännyt", Honkonen kommentoi MT:lle.

Tiede- ja kulttuuriministerin toimenkuvaa saarijärveläinen kuvailee moninaiseksi.

"Salkku on asiasisällöltään valtavan laaja. Vastuulleni kuuluvat tiede- ja korkeakoulut, tutkimuspuoli, kulttuuri kokonaisuudessaan, nuoriso ja liikunta, opintotukiasiat sekä kirkollisasiat", Honkonen luettelee.

Honkonen toimii ministerinä vajaan vuoden ajan, 2023 huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin saakka.

Tärkeimmäksi asiaksi ministerintyössä hän kohottaa tällä hallituskaudella käynnistyneen tiede- ja korkeakoulupolitiikan alueellisen hajauttamisen loppuun saattamisen.

Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella maakuntien korkeakouluihin on päätetty avata uusia koulutuslinjoja ja aloituspaikkoja on lisätty kautta maan.

"Kyseessä on historiallinen muutos. Vuosikymmeniä koulutusresursseja karsittiin maakunnista, mutta nyt suunta on muuttunut. Uusia isoja päätöksiä asiassa ei enää tehdä, sillä resurssit on sidottu. Valvon kuitenkin ministerinä prosessia ja haluan saattaa sen tasokkaasti loppuun", Honkonen kertoo.

Toisena tärkeänä asiana Honkonen nostaa esiin nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin.

"Nuoriso voi pahoin. On ollut koronakriisi ja nyt päällä on Ukrainan sota. Nämä ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat ahdistusta. Koulua on käyty jo pari vuotta etänä tai maskit naamalla, ja pahimmillaan sen takia on lukio mennyt penkin alle", Honkonen sanoo.

Ministerin mukaan koko hallituksen yhteinen tahto on, että nuorten hyvinvointia täytyy nyt parantaa.

"Ensinnäkin on huolehdittava siitä, että tarvittavat terveyspalvelut ovat saatavilla. Nuorten hyvinvointia on vahvistettava kokonaisvaltaisesi, ja siihen etsitään useita keinoja."

Kolmanneksi hallituskauden loppusuoran missiokseen Honkonen nimeää kulttuurialan jälleenrakentamisen.

"Korona-aika oli kulttuurialalle rankka. Valtiosihteeri Tuomo Puumalan johdolla on perustettu kulttuurialan jälleenrakennustyöryhmä. Luovan alan työntekijät ovat pienyrittäjiä, joten koen olevani vahvasti myös yrittäjyysministeri", Honkonen toteaa.

Tiede- ja kulttuuriministeri painottaa kulttuurin aluepoliittista ulottuvuutta.

"Korona-aikana se nyt huomattiin, miten merkittävästi työllistävää toimintaa kulttuuri on – ennen kaikkea maakunnissa. Tämähän on aluepolitiikkaa viimeisen päälle."

Honkonen huomauttaa, että elämänmeno maaseudulla hiljentyi koronarajoitusten aikaan.

"Kulttuuriritapahtumien aluetaloudellinen vaikutus on erittäin merkittävä. Korona-aikana on nähty, miten paljon se on hiljentänyt maaseutua, kun kulttuuri- ja urheilutapahtumat ovat olleet peruttuina."

Honkonen toivoo, että perinteiset kotimaiset, kaupungeissa toimivat laitoskulttuuri-instuutiot ja maaseudun kulttuuritoimijat verkostoituisivat paremmin keskenään.

"Keskuskaupungeissa toimivien orkestereiden ja teattereiden, sekä ympäröivien maakuntien ja maaseudun nykyistä paremmassa yhteistyössä olisi paljon potentiaalia."

Lue lisää:

Keskustan Honkosen mukaan Suomen on haastettava komissio EU-tuomioistuimeen: "Tällainen toimintaa heikentää päätöksentekokykyä EU-asioissa"