Maakunnat taistelevat junayhteyksistä henkeen ja vereen
Järkytys ei ole hellittänyt, mutta maakuntien väki eri puolilla Suomea on käynyt taistoon junavuorojensa säilyttämisen puolesta. Kuntien ja maakuntien edustajien lähetystö tapasi ministeri Anne Bernerin viikko sitten, ja tunnelma oli tiivis.
Myös maakuntien kansanedustajat käyvät kaavailluista leikkauksista kuumina.
Pohjoiskarjalainen kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) sanoo, että supistuksia vastustetaan henkeen ja vereen. Hänen mukaansa nitistykset sotivat muun muassa hallitusohjelmassakin korostetun biotalouden kehittämistä vastaan.
”Biotalous on ihan oikeasti Suomen mahdollisuus nousta tästä laman suosta, mutta eihän sieltä suosta nousta, jos puhutaan biotaloudesta ja samaan aikaan heikennetään liikenneyhteyksiä.”
Pohjois-Karjalasta on esitetty lopettavaksi liikenne pohjoiseen sekä katkaistavaksi raide länteen. Poisto uhkaa myös reittejä Tampere–Keuruu sekä Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki.
Uudellamaalla lopetuslistalla on Helsinki–Karjaan Y-juna.
Siuntion kunnanvaltuuston puheenjohtaja Arja Alho (sd.) sanoo tiedon tulleen aivan puskista.
”Uutinen on tyrmistyttävä, sillä ainakaan meidän kanssamme ei asiasta ole keskusteltu, ja ymmärsin, että ei muidenkaan.”
Alhokin oli mukana Bernerin pakeilla.
”Pyysimme siellä perusteluja ja lukuja, jotta keskustelussa voitaisiin edetä faktapohjalta, mutta niitä ei saatu.”
Siuntioon junayhteyden lakkautus iskisi kipeästi, sillä kunta on hankkinut maata nimenomaan aseman seudulta. Se on myös tukenut työmatkaliikennettä maksamalla 10 prosenttia junalla kulkevien lipuista.
”Koemme, että tässä on valtion puolelta sopimusrikkomus, koska asetuksen tasoisesti olemme sopineet maankäytöstä ja aluesuunnittelusta. Olemme kaavoittaneet nimenomaan raideliikenteen varaan”, Alho sanoo.
Hannu Hoskosta tilanne harmittaa, koska monet kunnat ovat pystyneet sinnittelemään kunnialla vaikeinakin aikoina. Hänen kotikonnuillaan Ilomantsissa on juuri satsattu 13 miljoonaa euroa koko kunnan kattavaan laajakaistaan.
”Uutta yritystoimintaa, työtä ja innovaatioita olisi tulossa, mutta niiden ylläpito vaatii liikenneyhteyksiä. Valtiovallan pitää vihdoin ja viimein ymmärtää, että siitä täytyy tulla maaseutukuntien kehittämisen kumppani eikä jarrumies. Tähän haastaisin Bernerinkin.”
Nyt junan jarrumiehenä tuntuu olevan hallitus, jossa Hoskosen puolue on vahvasti mukana.
”Hallitushan käyttää puheääntä valtion asioissa, ja valtiovallan tehtävä on tasapuolisesti kehittää maata. Tältä osin se on pettymys, ei sitä voi kieltää.”
Hän toivoo, että lakkautussuunnitelmat perutaan. ”Uskon, että järkiperustelut ja alueiden uudet kasvumahdollisuudet painavat vaa´assa enemmän kuin tietty määrä miljoonia säästöä. Jos biotaloudelta ja muilta kuljetuksilta viedään pohja, kansantalous vain supistuu, eikä siihen ole varaa.”
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
