Moni pieni laji elää sitkeästi ja se on aitoa urheilukulttuuria – hyvä esimerkki on jääpallon MM-kisat Porissa tällä viikolla
Siellä ne vaan pelaa edelleen, vaikka moni ei jääpalloon nykyisin mitään huomiota kiinnitä. Laji on kuitenkin tärkeä pala urheilun monipuolista kulttuuria.
USA:n maalivahti Zachary Wynne oli kovasti työllistetty Suomea vastaan maanantaina. Hän joutui antautumaan 14 kertaa. Kuva: Johanna Oikarinen/SataeduOstaessani pääsylippua jääpallon MM-kisoihin Poriin, aloin miettimään, mitä kaikkia muita urheilun arvokisoja Suomessa tänä vuonna järjestetään.
Selvisi, että niitä on aika monta. Jääpallon MM polkaistiin käyntiin maanantaina, helmikuussa Imatralla on nuorten ampumahiihdon EM-kisat ja heinäkuussa Hämeenlinnassa golfin miesten EM. Agilityn MM on Turussa syyskuussa ja salibandyn MM joulukuussa Tampereella. Lisäksi Lieksassa järjestetään freestyle-koskimelonnan EM-kisat ja Vantaalla TeamGymin EM-kisat.
Lajeista jääpallo on minulle itselleni tärkeä, sillä olen pelannut peliä pikkupojasta saakka. Juniorivuosien jälkeen olen viimeiset kymmenen vuotta haukkonut pakkasilmaa Helsingin piirisarjassa. Siinä välissä pelasin 14 kautta jääpalloliigaa ja tahkosin 352 pääsarjapeliä. Ja aion harrastaa vastakin.
Porista löytyi tekijöitä eikä kaupungissa usein kansainvälisiä arvokisoja ole järjestetty.
Pienen lajin haasteet näkyvät jääpallon MM-kisoissa. Jääpalloliiton resurssit ovat vaatimattomat ja kisojen vaatima työmäärä sekä kustannukset mittavat. Riskit ovat suuret: entä jos yleisöä ei tulekaan tai iskee vesisade.
Niin kävi edellisen kerran kun Suomi järjesti kisat vuonna 2001 Oulussa. Tappiota tuli rutkasti, sillä väki ei löytänyt katsomoon.
Toinen varsin paha ongelma jääpallolle on Venäjä. Itänaapuri on jääpallon jättiläinen ja ilman sitä voitosta voivat realistisesti kamppailla vain Ruotsi ja Suomi. Ennen sotaa kansainvälisen liiton toiminta oli pitkälti venäläisen rahoituksen varassa.
Suomen joukkuekin kärsii Venäjän eristämisestä. Suomen paras jääpalloilija Tuomas Määttä pelaa Venäjän Superliigan SKA-Neftjanikin joukkueessa. Hänellä ei ole asiaa Suomen maajoukkueeseen.
Kisat kannattaa kuitenkin järjestää ilman Venäjääkin. Vaihtoehto on, että kansainvälistä kilpailutoimintaa ei olisi lainkaan ja mitä lajista sitten olisi jäljellä.
”Etenkin pelaajille pitää antaa mahdollisuus kansainväliseen kilpailutoimintaan. Ja vaikka laji on pieni, niin kansainvälinen kilpailu oikealla paikkakunnalla kiinnostaa kyllä”, Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen sanoo.
Mestaruus ratkaistaan Suomen ja Ruotsin välillä, tai on tapahtunut superyllätys.
Joka tapauksessa MM-kisat huipentuvat kahteen todennäköiseen miesten Suomi-Ruotsi otteluun. Runkosarjan peli pelataan perjantaina ja maat kohdannevat uudestaan sunnuntaina finaalissa.
Yle ilahduttavasti näyttää pelit, perjantaina Areenassa ja sunnuntaina TV2:ssa. Myös naisten finaali näkyy Areenassa. Tuotanto tehdään seitsemällä kameralla.
Jääpallo on esimerkki urheilulajista, kuten moni muukin tämän vuoden arvokisalaji Suomessa, jota harrastetaan rakkaudesta lajiin. Kaupallinen ammattiurheilu on hienoa, mutta sen rinnalla soisi näkevän muunkinlaista urheilua. Sellaista, jossa huomio on harrastamisessa eikä miljoonapalkoissa tai tuhansien eurojen kausimaksuissa.
Porissa on tarjolla viikon mittaan myös hienoa kansainvälistä urheilua. Jääpallo on vauhdikas ja taitoa sekä kestävyyttä kysyvä laji. Suomella on näytön paikka. Vaikka Ruotsi on suosikki, lähes kaikki suomalaiset pelaavat Ruotsin pääsarjassa. Se on suomalaiselle jääpalloilijalle paikka mitata tasonsa parhaiden kanssa.
Parviaisen mukaan lipunmyynti on edennyt yli odotusten. Arkipäivän otteluihin tulee satoja koululaisia ja viikonloppuna jääpalloväki kerääntyy kaupunkiin.
Taustalla työtä tekee 150 vapaaehtoisen ryhmä. Enemmänkin olisi ollut tulossa.
Pienten lajien arvokisat rikastuttavat urheilukulttuuria ja tuovat sykettä metropolien ulkopuolelle. Itse suuntaan perjantaina Poriin. Varaudun pakkaseen ja erilaisiin sateisiin, ja seuraan erityisesti maalivahtien toimintaa.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden uutispäällikkö.
Korjattu Oulun kisojen vuosiluku kello 15.16.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
