Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
Lämpökäsitelty kasvualusta on periaatteessa syötävää. Saksassa Greifswaldin yliopistossa maisteriopiskelijat uskalsivat maistaa sitä, kertoo Aimo Turunen.
Lämpökäsitelty kasvualusta on periaatteessa syötävää. Saksassa Greifswaldin yliopistossa maisteriopiskelijat uskalsivat maistaa sitä, kertoo Aimo Turunen.  Kuva: Jarno Artika

Aimo Turunen tekee käännytystyötä, jotta saisi viljelijät taas innostumaan ruokohelvestä

Järviruoko sopii omaan puutarhaan katteeksi ja käsiteltynä kasvualustaksi, kertoo Kiteen mato ja multa -yrityksen perustaja Aimo Turunen.
Kitee

Järviruo’osta ja ruokohelvestä saa ilmavaa, vettä pidättävää ja ravinteikasta kasvualustaa.

Kiteen mato ja multa -yritys valmistaa Kiteellä kotimaisista raaka-aineista puutarhaan kasvualustaa, kateainetta sekä komposti- ja huussikuiviketta.

Yrittäjä Aimo Turunen kertoo, että järviruokoa ja ruokohelpeä voi käyttää itsekin kotipuutarhassa kateaineeksi.

Järviruo’osta saa myös tehtyä kasvualustaa, mutta aivan yksinkertaista se ei ole.

Ruoko pitää murskata, jotta se pidättäisi vettä. Lisäksi kasvukauden aikana järviruo’on vihreä osuus on liiankin ravinteikas. Sitä tulee laimentaa esimerkiksi avokompostoimalla, jolloin ruokomurska hapettuu ja liika typpi karkaa ilmaan.

Ruokohelven käsittely on Turusen mukaan vielä mutkikkaampaa.

Ruokohelpeä on pihassa paalina ja murskattuna. Helpi korjataan keväällä heti lumien jälkeen, kun pellot ovat vielä jäässä. Järviruoko taas otetaan talteen mahdollisimman myöhään talvella, kertoo Aimo Turunen.
Ruokohelpeä on pihassa paalina ja murskattuna. Helpi korjataan keväällä heti lumien jälkeen, kun pellot ovat vielä jäässä. Järviruoko taas otetaan talteen mahdollisimman myöhään talvella, kertoo Aimo Turunen. Kuva: Jarno Artika
Järviruoko on tehokas hiilensitoja. Kun vesistöstä poistaa järviruo’ot, hehtaarilta poistuu 80 kiloa typpeä ja 7 kiloa fosforia.
Järviruoko on tehokas hiilensitoja. Kun vesistöstä poistaa järviruo’ot, hehtaarilta poistuu 80 kiloa typpeä ja 7 kiloa fosforia.  Kuva: Maarit Cederberg

Kiteen mato ja multa saa patentoidulla menetelmällä ravinteet talteen sekä järviruo’osta että ruokohelvestä.

”Näissä säkeissä on 60 prosenttia ilmasta otettua hiiltä, josta kasvatetaan uutta. Hiili kiertää forever. Tehkää parempi ympäristöteko!”, sanoo Turunen yrityksen tiloissa.

Yritys tutkii ja valmistaa tuotteita perustajaosakkaan luomutilan pihapiirissä.

Nyt se etsii rahoitusta ensimmäisen tuotantolaitoksen perustamiseen. Se ei Turusen mukaan ole helppoa, vaikka tuotteet ovat kunnossa.

Tänä vuonna yrityksen pitäisi löytää omarahoitusosuus, joka on puolet ilmastoratkaisujen vauhdittamista tavoittelevan Ace-hankkeen 850 000 euron osuudesta.

Kasassa on ruokohelpeä, josta tehdään huussi- ja kompostikuiviketta. Kuivike ei saa olla liian ohutta. Rakenne edesauttaa kompostoitumista, kertoo Aimo Turunen.
Kasassa on ruokohelpeä, josta tehdään huussi- ja kompostikuiviketta. Kuivike ei saa olla liian ohutta. Rakenne edesauttaa kompostoitumista, kertoo Aimo Turunen. Kuva: Jarno Artika
Kasvualusta pitää saada karkeaksi ja irtonaiseksi, jotta juuripaakku saa ilmaa.
Kasvualusta pitää saada karkeaksi ja irtonaiseksi, jotta juuripaakku saa ilmaa.  Kuva: Jarno Artika

42 vuotta sitten Turunen ihmetteli Sudanissa turvetta. Turvetta tuotiin sinne Suomesta eli yli 5 000 kilometrin päästä.

Turunen oli kasvattamassa puuntaimia ulkoministeriön rahoittamassa Enson kehitysapuprojektissa.

”Ajattelin, että turpeen viemisessä ei ole mitään järkeä. Asia jäi mieleen ja aloin kehittää kompostointia omalla tontillani.”

Ajatus matoja kasvattavasta yrityksestä syntyi, kun tytär ja vävy toivat Yhdysvaltain Kentuckysta tuliaisiksi gallonan pussin, jossa pystyi kasvattamaan itse matoja.

Turunen voitti Keski-Karjalan kuntien elinkeinoyhtiö Ketin ideakilpailun. Yritys perustettiin voittorahoilla.

Madoista on sittemmin luovuttu ja huomio on ruokotuotteissa.

Raaka-aineita sekoitetaan apevaunussa, kertoo Aimo Turunen. Kiteen mato ja multa toimii yrityksen perustajaosakkaan luomutilan pihapiirissä Kiteellä.
Raaka-aineita sekoitetaan apevaunussa, kertoo Aimo Turunen. Kiteen mato ja multa toimii yrityksen perustajaosakkaan luomutilan pihapiirissä Kiteellä. Kuva: Jarno Artika
Kiteen madon ja mullan kasvualusta sisältää ruokokuituja, jotka jatkavat maatumista viljelyn aikana.
Kiteen madon ja mullan kasvualusta sisältää ruokokuituja, jotka jatkavat maatumista viljelyn aikana. Kuva: Jarno Artika

Pullonkaulana on alusta asti ollut huutava pula ruokohelvestä ja järviruo’osta.

Syynä on Vapo, joka sössi ruokohelven viljelyn uskottavuuden.

Valtionyhtiö hankki ruokohelpeä energianlähteeksi 2000-luvun alussa, mutta lopetti toiminnan kannattamattomana. Paalit jäivät seisomaan peltojen reunaan jopa vuosiksi.

”Meillä on muutama sopimus viljelystä, mutta tarvitsisimme isoja aloja”, kertoo Turunen.

Hän kuvailee tekevänsä käännytystyötä saadakseen viljelijät taas innostumaan ruokohelvestä.

Ruokohelvestä valmistetaan öljysieppoa, jota on testattu muun muassa Lehmossa pari vuotta sitten, kun pohjaveteen valui öljyä. Helpimurska imee öljyn ja jää kellumaan pinnalle.
Ruokohelvestä valmistetaan öljysieppoa, jota on testattu muun muassa Lehmossa pari vuotta sitten, kun pohjaveteen valui öljyä. Helpimurska imee öljyn ja jää kellumaan pinnalle. Kuva: Jarno Artika
Ruokohelpi toimii öljynimeytysaineena sekä ravinne- ja ilmafiltterinä. Aimo Turunen on testannut sen tehoa muun muassa Karjaalla hevostallin ojassa ja Honkajoki Oy:ssä hajujen poistoon. Lisäksi kasvi kerää muun muassa akkuteollisuudessa tarvittavaa piitä.
Ruokohelpi toimii öljynimeytysaineena sekä ravinne- ja ilmafiltterinä. Aimo Turunen on testannut sen tehoa muun muassa Karjaalla hevostallin ojassa ja Honkajoki Oy:ssä hajujen poistoon. Lisäksi kasvi kerää muun muassa akkuteollisuudessa tarvittavaa piitä. Kuva: Kari Salonen

Ajatuksena on viljellä ruokohelpeä sivutoimisesti eläkkeelle jäävien ja lopettavien viljelijöiden pelloilla.

Turusen mukaan on vielä auki, kuinka paljon viljelijälle voi ruokohelvestä maksaa.

Logistiikkakustannusten selvittämiseen tarvitaan isompia volyymeja. ”Ainakin paalauskustannukset”, kertoo Turunen.

”Toivotaan, että kylän pellot saataisiin pidettyä viljelyksessä. Se on minulle kaikkein tärkeintä.”

Maa-akatemian pellonpiennarpäivässä Rääkkylässä Oravilahden kuivatusalueella 10. heinäkuuta kello 10-15 tutustutaan turvepeltojen tulevaisuuteen ja ruokohelven viljelyyn.