Taistelu veroparatiiseja vastaan alkanut

Kuva: Jaana Kankaanpää

Huonoina aikoina veronkierron vastustus nousee tärkeäksi. Hyvinä aikoina se ei onnistu, Algirdas Semeta Euroopan komissiosta luonnehti hankkeen ajankohtaisuutta.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan veronkierto on mahdollista pankkien, yhtiöiden ja valtioiden salailun takia. Avoimuus ja läpinäkyvyys auttaisi tarttumaan ongelmaan. Keskustelussa nousi esiin kansainvälinen automaattinen tiedonsiirto, joka sekin olisi toimiva keino veronkiertoa vastaan.

Veropakoilu maksaa EU-maille vuosittain tuhat miljardia euroa. Suomelle veronkierto maksoi vuonna 2010 arvion mukaan 5–7 miljardia euroa vuodessa.

Ensimmäinen konkreettinen vaihe on Urpilaisen mukaan toukokuussa pidettävä EU:n valtiovarainministerikokous.

Siellä meidän pitäisi hyväksyä päätelmät Euroopan komission toimintasuunnitelmasta veronkierrosta ja veroparatiiseista, Urpilainen pohtii.

Toinen tärkeä askel on otettu jo kaksi viikkoa sitten Washingtonissa, jossa Suomi teki aloitteen automaattisen tiedonvaihdon edistämisestä.

Kolmas askel on huolehtia meidän veropohjastamme. Nykyinen maiden välinen verokilpailu johtaa epäterveeseen tilanteeseen, jolloin ei ole enää varaa rahoittaa hyvinvointivaltioita, Urpilainen päättelee.

Hänen mukaansa päätöksiä tarvitaan niin EU-tasolla, OECD:ssa ja G20-tasolla. G20 sisältää maailman 19 rikkainta maata ja EU:n edustuksen.

Urpilaisen mukaan Suomessa on tehty paljon veronkierron estämiseksi, mutta paljon on vielä tehtävissä.

Suomessa verohallinto on käynnistänyt siirtohinnoitteluprojektin, joka on jo tuottanut valtiolle ensimmäisen vuoden aikana 80 miljoonaa euroa.

Yritysten korkovähennysoikeutta on kevennetty. Avoimuutta on lisätty. Verohallinnon sivuille on merkitty kaikkien yhteisöjen maksamat verotiedot.

Edelleen selvitetään, pitäisikö ulkomaisiin pankkeihin tehdyt, tietyn rajan ylittävät suuret tilisiirrot tehdä avoimiksi. Näin on tehty Ruotsissa, Urpilainen kertoo.