PTT selvitti maaseudun työvoimapulaa: Ratkaisun avaimet ovat maahanmuutto, työvoimapalveluiden kehittäminen ja yritysten yhteistyö
EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupaprosessi on hidas ja joustamaton. Työntekijä saa yleensä luvan työskentelyyn vain tietylle toimialalle ja työnantajalle.
EU:n ulkopuolelta tullut työntekijä saa yleensä luvan työskentelyyn vain tietylle toimialalle ja työnantajalle. Esimerkiksi maataloustöihin tullut työntekijä ei siis saa työskennellä puutarha-alan yrityksessä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenPellervon taloustutkimus PTT:n tekemän tuoreen selvityksen mukaan maaseudun työvoiman saantia voi edistää maahanmuutolla, työvoimapalveluja kehittämällä sekä yritysten yhteistyöllä
Selvityksessä kartoitettiin, miksi maaseudun yritykset eivät saa työvoimaa ja miten työvoiman saantia voitaisiin edistää. Tulosten mukaan keskeinen työvoimaresurssi maaseudulla on ulkomaiset työntekijät sekä maahanmuuttajat.
EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupaprosessi on kuitenkin Suomessa hidas ja joustamaton. Työntekijä nimittäin saa yleensä luvan työskentelyyn vain tietylle toimialalle ja työnantajalle.
Esimerkiksi maataloustöihin tullut työntekijä ei siis saa työskennellä puutarha-alan yrityksessä. Jos työntekijä haluaa vaihtaa työnantajaa tai alaa, pitää tehdä uusi oleskelulupahakemus.
”Työmarkkinoiden kohtaanto paranisi, jos työluvan saaneet henkilöt pystyvät vaihtamaan työpaikkaa vapaammin. Yritykset voisivat ’lainata’ työntekijöitä toisilleen tarpeen mukaan. Tämä olisi erityisen merkittävää maatalous- ja puutarha-alalla, joilla työt ovat usein kausiluonteisia ja tilapäisiä”, PTT:n tutkimusjohtaja Hanna Karikallio sanoo tiedotteessa.
PTT:n selvityksen mukaan myös sähköinen työlupa olisi yksi keino helpottaa maaseudun työvoimatilannetta.
Selvityksessä nousi esiin myös se, että työnantajat eivät aina osaa käyttää tehokkaimpia kanavia työntekijöiden haussa, ja tietämättömyyttä on sekä julkisista että yksityisistä työvoimapalveluista. Työvoimapalveluiden edustajien mukaan kysyntää esimerkiksi rekrytointikoulutukselle olisi huomattavasti enemmän, jos tieto siitä saataisiin paremmin leviämään.
Toisaalta maaseudun työnantajat ovat sitä mieltä, että heille kohdistuvan byrokratian määrä vaikeuttaa työllistämistä. Tämä koskee erityisesti tilapäistä työllistämistä ja kiireellistä työpaikan täyttämistä
Työntekijöiden saatavuutta voitaisiin lisäksi merkittävästi parantaa selvityksen mukaan yritysten yhteistyöllä sekä oppilaitosyhteistyöllä. Yritysyhteistyöllä voidaan saada kausityöntekijöille pidemmät työjaksot, osa-aikaiselle lisää töitä tai työntekijän puolisollekin työpaikka.
PTT:n selvitys löytyy verkosta.
Julkaisu on osa Maaseudun työvoimapulan syyt ja ratkaisut -hanketta, jonka rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeessa ovat mukana myös MTK, Coreorient, Suomen Kylät ry ja ProAgria.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

