Lukiot kisaavat oppilaista
Tauno Rajaniemi opettaa tabletilla matematiikkaa toista vuotta lukiossaopiskelevalle NiinaGrekulalle. Tabletin tarjoaa kunta, joka saa oppilaista valtionosuuksia. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoLukiot ovat kilpailleet oppilaista pitkään. Kamppailua kiristää nyt se, että lukiolaki muuttuu, valtiovalta perää säästöjä ja lukioverkon karsimista väläytellään.
Esimerkiksi keskipohjalaiset lukiot kisaavat oppilaista erikoistumisella ja taloudellisilla hyödyillä.
Pyhäjoen lukio on erikoistunut yrittäjyyteen ja laadukkaaseen opetukseen.
”Hyvä kello kauas kuuluu. Meidän oppilaamme pääsevät muuta maakuntaa ja maata paremmin jatko-opintoihin”, rehtori Antero Tervonen kehuu.
Samaan hengenvetoon hän huomauttaa, ettei lukioiden pitäisi joutua markkinoimaan itseään, vaan valmistaa nuoria jatkokoulutukseen.
”Oppilasmäärään perustuva rahoitusjärjestelmä on kuitenkin ohjannut meidät ’kilpavarusteluun’: korvaamme koulumatkakuluja myös naapurikunnista, annamme pakollisten kurssien kirjat lainaksi ja hankimme tabletit lukion ekaluokkalaisille ja vaiheittain muillekin.”
Lukio miettii nyt, hakeako järjestämislupaa yksin vai muiden lukioiden kanssa. Kumppaneina olisivat lähinnä Raahe ja Siikajoki, mutta isompikin rypäs on mahdollinen.
60 oppilaan lukio on tottunut yhteistyöhön tähänkin saakka, Tervonen huomauttaa. Etäopetuskin olisi mahdollista.
”Mutta kyllä lähiopetus on parasta, kun ihminen puhuu ihmiselle.”
Tulevaisuudenuskoa tuo kuntaan kaavailtu ydinvoimala. Se toisi jo rakentamisaikana asukkaita ja valmiina kiinteistöveroa.
Naapurikunnan Kalajoen lukio kalastelee oppilaita kuvataidelinjalla, kansainvälisyydellä ja aamutreeneillä. Se on twiitannut itsensä myös pääministeri Alexander Stubbin (kok.) tietoisuuteen.
”On itsestäänselvää, että tämä toimipiste säilyy, minkään tai kenenkään ei tarvitse pelastaa meitä. Järjestämismalleja on monia ja yhteistyö mahdollista”, 260 oppilaan Kalajoen lukion rehtori Riku Saksholm sanoo.
Pienestä 1 150 asukkaan Merijärven kunnasta lähtee vuosittain 4–7 nuorta lukioon Kalajoelle, Pyhäjoelle ja Oulaisiin. Niihin kaikkiin on matkaa alle 30 kilometriä.
”Se on vielä kuljettavissa, mutta sen jälkeen pitäisi ehkä miettiä muuttoa, mikä olisi monelle vaikeaa”, sivistystoimen johtaja Jari Ylikulju sanoo.
”Pienen kunnan kannalta on kaikkein tärkeintä, että lukioverkko on mahdollisimman kattava. Olisi suuri sääli, jos sitä lähdettäisiin purkamaan.”
Järjestämisluvan perusteina ovat muun muassa tarve ja taloudelliset edellytykset, mutta arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös tulevien ikäluokkien koko, alueellinen tarjonta ja yhteys perusopetukseen, opetusministeriön opetusneuvos Heikki Blom sanoo.
”Itse ajattelen, että pienen lukion toimipisteen säilymisen paras tae on isompi ja vahvempi järjestäjä. Yksi järjestäjä voi jakaa joustavammin tiloja, laitteita ja henkilöstöä sekä järjestää muun muassa virtuaalista opetusta eri pisteissä”, Blom sanoo.
Sekä Kalajoki että Pyhäjoki epäilevät opetusministeri Krista Kiurun (sd.) peräämiin 69 miljoonan säästöihin.
”Ministeri nyt puhuu muutenkin pehmeitä”, Tarvonen laukoo.
”Meillä on nyt puolikas rehtori ja koulusihteeri. Suurissa yksiköissä hallinto paisuu, ja kustannukset päinvastoin kasvavat”, Saksholm sanoo.
Se riski on olemassa, myös Blom myöntää.
”Ja jos lukion opettajilta loppuvat tunnit, se romauttaa monessa paikassa myös yläkoulun opetuksen”, Saksholm huomauttaa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Lukiolaiset ovat eriarvoisessa asemassa ja täysin kuntapäättäjien armoilla.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
