VM ehdottaa ylimääräistä lapsilisää sekä matkakuluvähennyksen korotuksen ja jakeluvelvoitteen alentamisen jatkamista
Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon ensi vuoden lopussa.Hintojen noususta johtuen valtiovarainministeriö esittää toimia ensi vuodelle. Ensinnäkin matkakuluvähennyksen tavanomaista suurempaa enimmäismäärää jatkettaisiin ensi vuonna. Vähennys pysyisi vähintään 30 sentissä kilometriltä. Tämä on astunut voimaan jo tänä vuonna heinäkuun alusta.
Lisäksi jakeluvelvoitteen alentamista ehdotetaan jatkettavaksi myös ensi vuonna.
”Tämä on ollut toimi, joka bensapumpuilla on näkynyt hinnanalennuksena, ja se on ollut kustannustehokas vaihtoehto, joka ei valtion kassan tuloja heikennä”, sanoi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) tiedotustilaisuudessa.
Hän esitteli valtiovarainministeriön (VM) ehdotusta ensi vuoden valtion talousarviosta torstaina iltapäivällä.
Seuraavien viikkojen aikana on tarkoitus myös selvittää mahdollisia toimia korkean sähkön hinnan vaikutusten lievittämiseksi.
Lisäksi ehdotetaan ylimääräisen lapsilisän maksamista joulukuussa eli tuplalapsilisää jokaisesta lapsesta. Se koskisi myös suurituloisia lapsiperheitä.
”Katsoin arvovalintana, että tämä esitys koskettaisi nyt kaikkia suomalaisia lapsiperheitä. Arvioin, että näiden koronavuosien jälkeen satsaus lapsiin ja nuoriin olisi paikallaan”, hän sanoi.
Ehdotus ei sinänsä koske ensi vuoden budjettia, koska rahat käytettäisiin jo tänä vuonna.
Ensi vuoden budjettiehdotuksen loppusumma on 79,5 miljardia euroa. Ehdotus on 6,3 miljardia euroa alijäämäinen.
Määrärahatasoa nostaa erityisesti sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen siirtyminen kunnilta valtion rahoittamien hyvinvointialueiden vastuulle. Alijäämä uhkaa kasvaa tulevina vuosina, koska ikääntyneistä aiheutuu menoja, Saarikko kertoi.
Saarikko sanoi tummien pilvien lisääntyneen taloudellisen tilanteen osalta. Hänen mukaansa näyttää siltä, että hintojen nousu uhkaa pitkittyä ja talouden kasvu sen myötä hyytyä. Taantuman riski on hänen mukaansa kohonnut.
Talouden tilan hän sanoi muuttuneen nopeasti kesänkin aikana ja huonompaan suuntaan.
Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon ensi vuoden lopussa.
Ansiotulojen verotukseen VM ei päätynyt esittämään kevennystä. Saarikko sanoi jo eilen toimittajille, että isoihin veronkevennyksiin hän suhtautuu varauksellisesti.
”Jätämme tuon harkintaan ja seuraamme tarkkaan talouden kehitystä. Saamme käyttöömme lähiviikkoina uusimmat ennusteet talouden tilanteesta. Saamme myös lisää tietoa, minkälaisissa tunnelmissa palkkaratkaisuja eri liitoissa ja eri tahoilla valmistellaan”, hän sanoi.
Saarikko on linjannut jo aiemmin, että näkee selvän kytkyn palkkamaltilla ja työmarkkinaratkaisuilla. Hänen mukaansa ansiotuloverotuksen kevennys olisi mahdollista vain, jos voidaan olla varmoja, että työmarkkinajärjestöt sopivat järkevästä palkkaratkaisusta syksyllä. Hän on korostanut myös, että mahdollinen veronalennus kannattaisi toteuttaa vasta, jos taantuman uhka Suomessa suurenee.
Ansiotuloverojen mahdollisen kevennyksen mittakaavasta ja ajoituksesta on hänen mukaansa perusteltua keskustella koko hallituksen budjettiriihessä.
Pääministeripuolue SDP on kannattanut kevennystä ansiotuloverotukseen pieni- ja keskituloisille, eläkeläiset mukaan lukien.
Polttoaineveroon valtiovarainministeriö ei myöskään esittänyt alennusta.
”Emme voi olla varmoja, että se näkyisi bensatankeilla”, Saarikko sanoi.
Saarikko sanoi, että ministeriö puoltaa nyt vain välttämättömiä menolisäyksiä ensi vuodelle. Muun muassa poliisien rahoitustasoa nostetaan 17,5 miljoonalla eurolla, jotta poliisin toiminnan taso säilyy tämän vuoden tasolla ja poliisien määrä pysyy vähintään 7 500 henkilötyövuodessa.
Perjantaina julkistetaan koko ministeriön ehdotus. Ensi vuoden budjetista sovitaan kuitenkin lopullisesti vasta koko hallituksen kesken. Hallitus neuvottelee kuun vaihteessa valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta niin sanotussa budjettiriihessään.
Keskeiseksi teemaksi noussee hintojen nousun kanssa painiskelevien kansalaisten tilanteen helpottaminen. Puolueet ovat väläytelleet monenlaisia toimia mahdollisina vastauksina hintojen nousuun.
Taloustieteilijät ovat varoitelleet merkittävistä veronalennuksista tai muista helpotuksista kesken korkeasuhdanteen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




