Osaavan työvoiman saaminen alueelle on jälkikäteen varmasti vaikeampaa, kuin opiskelemaan tulleiden nuorten sitouttaminen harjoittelu- ja kesätyöpaikoilla. Kuva: Seppo Pentti
Opiskelupaikka on mahdollisuus sitouttaa nuoret maakuntiin, kunhan kesätöistä ja harjoitteluista pidetään huolta
Alueellisten yritysten ja oppilaitosten on syytä lyödä viisaat päänsä yhteen. Toimiva lupaus koulusta ja työstä houkuttelee osaajia kaukaakin.
Nyt opiskelemaan hakevat nuoret ovat tulevaisuuden työvoimaa. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoHelmikuussa monet nuoret tekevät isoja valintoja siitä, minne he hakevat opiskelemaan.
Maailma ei ole opiskelujaan aloittaville tai jatkaville nuorille juuri nyt helppo. Suomi on Euroopan ykkönen työttömyysluvuissa, ja maailman epävakauden ja esimerkiksi tekoälyn yleistymisen varjossa tulevaisuuden ”varmoja” työpaikkoja on enää tuskin yhtään.
Nuorten lohdutukseksi voi sanoa, että koulussa kuluvan muutaman vuoden aikana maailma ehtii muuttua jälleen, toivottavasti parempaan.
Samalla on syytä huomata, että varsinkin maaseudulla sekä opiskelijoiden että yritysten toiveet ja edut ovat yhteneväiset: vakaat ja tuottavat työsuhteet.
Opiskelupaikkaansa pohtiva nuori on kiinnostunut siitä, mistä löytyy polku ja mahdollisuus rakentaa hyvää elämää.
Opiskelupaikkaansa pohtivan nuoren kannattaa usein miettiä, missä hän on hyvä.
Oman alueen vahvuuksia kannattaa pohtia yhä enemmän myös maakuntien ja oppilaitosten johdossa. Sulava polku opinnoista työelämään on kaikkien etu.
Siksi alueen yrityksiä on syytä kuunnella hyvinkin tarkalla korvalla.
Maailman myllerryksessä maaseudun yritykset ovat pitäneet pintansa monia muita paremmin. Tähän vuoteen yritykset suhtautuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) kyselyn mukaan sitä positiivisemmin, mitä kauempana kaupungista ne sijaitsevat.
Syyksi arvioidaan esimerkiksi erilaista yritysrakennetta. Maaseudulla on paljon teollisuusyrityksiä, joiden näkymien odotetaan pikkuhiljaa elpyvän. Maaseudun yrityksillä on usein myös useampia tukijalkoja.
Kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen yritystoiminnan vahvuus ja kohtalonkysymys pitkällä aikavälillä on kuitenkin riittävän ja osaavan työvoiman saanti.
Itä-Suomen selvitysmies Harri Broman korosti joulukuussa MT:n haastattelussa osaavan työvoiman ja koulutuksen merkitystä Itä-Suomen valoisaa tulevaisuutta rakentaessa. (MT 12.12.2025).
Broman toivoi kouluilta ja alueellisilta yrityksiltä tiiviimpää yhteistyötä, jotta koulut ymmärtäisivät paremmin, mitkä ovat alueen osaamistarpeet ja yritysten menetelmät.
Samalla hän muistutti yrityksiä vastuustaan esimerkiksi harjoittelupaikkojen löytymisessä.
Tarve yhteistyölle ja -ymmärrykselle pitää paikkansa koko Suomessa. Yritykset eivät tule toimeen ilman osaavaa työvoimaa. Koulut kilpailevat ikäluokista paitsi alueellisesti, myös koko maan tasolla.
Opiskelupaikkaansa pohtiva nuori taas on kiinnostunut siitä, mistä löytyy polku ja mahdollisuus rakentaa hyvää elämää.
Suhdanne on nyt huono, mutta monissa maakunnissa tilanne on tulevaisuudessa vääjäämättä se, että alueelle jäävä oma nuoriso ei tule riittämään talouden tarpeisiin.
Kun aletaan rehellisesti miettiä keinoja, joilla väkeä voi houkutella muuttamaan ja jäämään maakuntiin, on mahdollisuus kouluttautua ja työllistyä siihen parhaita keinoja.
Sulava polku opinnoista työelämään ja kouluun jo houkuteltujen opiskelijoiden pitäminen alueella ovat kaikkein alueen toimijoiden etu.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) tekee parhaillaan ammattikoulujen osalta teema-arviota siitä, miten opinnot valmistavat opiskelijoita työelämään. Arviota varten on kysytty sekä opiskelijoiden, opettajien että työnantajien näkökulmaa.
Välitulosten mukaan enemmistö työnantajista on tyytyväisiä yhteistyöhön oppilaitosten kanssa, mutta kehitettävää nähdään osaamistarpeiden ennakoinnissa ja siinä, että alueellinen ammatillisen koulutuksen tarjonta vastaa yritysten tarpeita.
Myös ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden saatavuuteen oltiin tyytymättömiä.
Toisin sanoen ainakin osa työnantajista on sitä mieltä, ettei paikallinen koulutus vastaa yrityselämän tarpeita.
Koulutuspaikkaansa valitsevat nuoret eivät tee valintojaan hätäillen tai heppoisin perustein. Jos tarjottu mahdollisuus maakunnissa on hyvä, sille löytyy kysyntää.
Monet yritykset myös kertovat teema-arviossa käytetyissä kyselyissä, ettei niissä ole ollut harjoittelijoita.
Yleisin perustelu tarpeen tai harjoittelijoille sopivien työtehtävien puute. Kaikkiin yrityksiin ei myöskään ollut hakijoita harjoitteluun.
Varsinkin pienille yrityksille harjoittelijoiden perehdyttäminen voi olla myös merkittävä rasite. Perustelu tarpeen tai sopivien tehtävien puutteesta on silti lyhytnäköinen, jos yrityksellä kuitenkin tulevaisuudessa on tarve osaavalle työvoimalle.
Myös kesätöiden tarjonta näyttää nyt huonolta. Duunitorin mukaan tammikuun loppuun mennessä kesätyöpaikkoja ilmoitettiin noin 26 prosenttia vuoden takaista vähemmän.
Harjoittelut ja kesätyöt ovat opiskelijalle tärkeä osa urakehitystä, mutta tärkeitä myös yrityksille ja alueille osaamisen sitouttamisessa. Vaikka työvoimalle ei juuri nyt olisi tarvetta, on osaavan työvoiman pysyminen alueella kaikkien etu.
Muutamien kuukausien harjoittelu tai kesätyö voi johtaa vuosien tai jopa vuosikymmenten työsuhteeseen. Opiskelijakyselyn mukaan 61 prosenttia heti valmistuttuaan työpaikan saaneista ammatillisen perustutkinnon suorittaneista opiskelijoista työllistyi nimenomaan harjoittelupaikkaansa.
Koulutuspaikkaansa valitsevat nuoret eivät tee valintojaan hätäillen tai heppoisin perustein. Elämä kasvukeskusten ulkopuolella on monin tavoin parempaa kuin kiireisissä kaupungeissa. Jos tarjottu mahdollisuus opiskella ja työllistyä on hyvä, sille löytyy kysyntää.
Kun koulut pitävät lupauksensa hyvästä koulutuksesta ja työpaikat töiden tarjoamisesta, nuoret kyllä pitävät omansa ahkeruudesta, reippaudesta ja osaamisen hankkimisesta.
Siinä on maakunnille iskun paikka.
Kirjoittaja valmistui vuonna 2023 valtiotieteiden maisteriksi. Hän työskenteli vuosia Maaseudun Tulevaisuudessa määräaikaisena toimittajana ennen nykyistä vakituista työsuhdetta.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
