huidunperä Ajoiko hallitus eduskunnan yli?
On päästy heinäkuuhun, sydänkesään. Kai hellekausikin tulee?
Olemme eläneet politiikassa rauhallista aikaa. Eduskuntakin on suvivapaalla. Vaan oppositio eli keskustapuolue nosti melkoisen poliittisen hälyn toteamalla, että EU:n pelastusrahasto ei saa suoraan lähteä tukemaan pankkeja. Eduskunta ei tällaista päätöstä tehnyt.
Kuitenkin EU-johtajat viime viikolla niin päättivät. Suuri valiokunta on nyt kokoontunut kesälaitumilta, eduskunta kokoontunee lähiviikkoina. Melkoisen hälyn ja kritiikin on oppositiomme toinen osapuoli siten aiheellisesti nostanut.
Kiireinen pääministeri näkyy saaneen pyyhkeitä siitä, että hänellä ei ollut aikaa eduskunnan suurelle valiokunnalle. Sen jäsenillä nähtävästi on tarkoituksena, että eduskunta päättää, miten eurokriisi hoidetaan ja EU:ta ylipäänsä kehitetään.
Helppo ei ole pääministerin asema, kun korkean tason kokoontumiset alkavat kello 15 päättyäkseen aamuviideltä.
Keskustaopposition Anttila, Kaikkonen, Pekkarinen ja Tiilikainen ovat jämerästi esiintyneet julkisesti varsinkin Pekkarisen selvittäessä tv:ssä, miten tehty päätös suorasta pankkituesta ei vastaa eduskunnan päätöstä.
Sydänkesämme hiljaisuus näin päättyi, ja muutaman viikon kuluttua kotoinen politiikka lisäksi miltei tavan mukaan räjähtää käyntiin, kun hallitus julkistaa ensi vuoden talousarvioesityksen
Rauhallisempiin asioihin mennäksemme, suurten poliittisten ja epäpoliittisten järjestöjemme alkukesän kokoontumisille toimi tyyssijana tällä kertaa Lappi. Puolueista keskusta ja kokoomus kokoontuivat Rovaniemellä, ja saman teki maan suurimpiin kuuluva eläkeläisjärjestö Eläkeliittokin. Jäsenmääränsä nousee yli 127 000:n. Päätökset näissä kokouksissa syntyivät näköjään sovun merkeissä henkilövalintoja myöten.
Rauhallinen olotila päättyi, kun eduskunnan suuri valiokunta joutui maanantaina kokoon tumaan, nyt ulkopoliittisista syistä. Se sai kuullakseen pääministerin selonteon EU:n huippukokouksesta. Eduskunta kokoontunee nyt lähiviikkoina päättämään, millaisen mandaatin sen antaa edustuksellemme EU-neuvotteluihin.
Huidunperällä herättää kiinnostusta naapurimme Ruotsi. Se ei ole euromaa. Siellä vallitsee vahva mielipide pysyä edelleen oman valuutan maana. Lisäksi naapuri näyttää olevan suhteellisen tyytyväinen ratkaisuunsa, joskin ongelmia toki näyttää olevan.
Ruotsin euromyönteisyys oli 2000-luvun alussa melkoinen, mutta vuonna 2003 asiaa vastustava osapuoli voitti kilvan luvuin 56–42 kahden prosentin jättäessä kannanottoon ryhtymisen.
Kuusi vuotta myöhemmin, 2009, enemmistö oli kuitenkin jo valmis vaihtamaan kruunut euroihin. Kuitenkin maailmanlaajuinen finanssi- ja sen myötä euron kriisi seurasivat Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa. Siten viimeisimmän, tänä vuonna tehdyn mielipidemittauksen mukaan ruotsalaisista peräti 80 prosenttia äänestäisi euroa vastaan, jos kansanäänestys järjestettäisiin.
Ruotsissa suunnitellaan nyt oman kruunun setelien ja kolikoiden uudistamista.
Ehdotukset tulevista seteleistä ovat jo olemassa. Käytössä olevissa seteleissä esiintyvät henkilöhahmot on tarkoitus hylätä. Uudet valitaan tilalle.
Suomessakin tuttujen naisten kijailija Selma Lagerlöfin ja ”Ruotsin satakielen” Jenny Lindin kuvat poistetaan. Lehtitietojen mukaan tilalle tulevat lastenkirjailija Astrid Lindgrenin, filmitähti Greta Garbon ja laulajatar Birgit Nilssonin kuvat. Lindgrenin setelin arvo on 20, Garbon 100 ja Nilssonin 500 kruunua.
Miehistä Ruotsin tutun luonnontutkijan Carl von Linnen ja kuninkaiden Kaarle XI:n ja Kustaa Vaasan kuvat poistetaan ja tilalle tulevat laulaja Evert Tauben, ohjaaja Ingmar Bergmanin ja YK:n entisen pääsihteerin Dag Hammarskjöldin kuvat. Kiinnostavaa on, että miesten setelit ovat tässä järjestyksessä arvoltaan jo 50, 200 ja 1 000 kruunua.
Huidunperällä mietittiin, keitä olisivat suomalaisissa seteleissä esitettävät henkilöt, jos meillä kotoinen seteliperinne jatkuisi. Tuttuja olivat seteleistämme aikanaan tasavallan presidenttien ja Jean Sibeliuksen ja Väinö Linnan muotokuvat. Nyt saattaisi sarjassa olla muutaman naisenkin kuva, Huidunperän miesväki naisille hyväntahtoisesti hymyillen totesi.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
