Kansalaissota rasitti maataloutta
Kansalaissodan vaikutuksia maatalouteen ei ole juuri selvitetty, vaan on kuvattu sodan osapuolten sodankäyntiä ja sen jälkeisiä tapahtumia. 1910-luvulla oli vallalla yksipuolinen lypsykarjatalousvaltainen maatalous, joka huomioi vähän viljanviljelyä sekä juurikastuotantoa. Tämä johti vuonna 1917 elintarvikepulaan, joka oli sodan sytyttimenä.
Jo vuonna 1917 alkoi jakaantuminen kahteen leiriin, vaikka toisaalta oli viljelijöitä, jotka eivät kuuluneet kumpaankaan leiriin missään vaiheessa, vaan viljelivät vain tilojaan. Vuonna 1917 oli kylvölakkoja, jotka haittasivat toukotöitä ja vaikuttivat siten satoon.
Saman vuoden syksynä alkoivat terroriteot, jotka vaikuttivat viljelijäväestöön. Muun muassa Alfred Kordelin ja Pentti Hiidenheimo surmattiin. Yleensä etevämpiä viljelijöitä vainottiin systemaattisesti. Punaiset toimittivat myös pakko-ottoja niin ravinnon suhteen kuin sotajoukkoihinkin.
Maamiesseurojen aloitteet muun muassa meijereiden perustamisesta lykkääntyivät kansalaissodan vuoksi kymmenkuntakin vuotta. Maamiesseurat myös lamautuivat sodan aikana.
Yleistä maatalousnäyttelyä Tampereella ei oltu sodan jälkeen valmiita järjestämään, koska maatalous oli sodan jälkeen huonossa kunnossa. Siihen rohjettiin kuitenkin ryhtyä ja näyttelystä tuli suuri menestys vuonna 1922.
Tuotannon määrää oli sodan jälkeen lisättävä ja harjoitettava monipuolisempaa maataloutta. Jo 1910-luvulla vanha yksipuolinen lypsykarjanhoitovaltainen tuotantojärjestelmä alkoi ”rakoilla” ja vaadittiin myös viljan viljelyn kehittämistä.
Itsenäistymisen yhteydessä se osoittautui välttämättömäksikin, kun Venäjältä ei voinut tuoda enää halpaa viljaa, ja oli kehitettävä valtakunnan turvallisuuden vuoksi omavaraisuutta.
Torpparikysymys haluttiin ratkaista sodan jälkeen myönnytyksenä hävinneelle osapuolelle erityisesti Maalaisliiton tahdosta. Laki tunnettiin lakialoitteen tekijän Kyösti Kallion mukaan nimellä ”Lex Kallio”. Tämä tietysti vaikutti maatalouden rakenteeseen, joka ei ollut toivottava. Uudistus kuitenkin vahvisti sitten talonpoikaisväestöä.
Maatalouden työlliseen väestöön sota vaikutti suuresti, eikä tätä menetystä ole maatalouden kannalta arvioitu. Kansalaissodassa menehtyi 37 000 ihmistä, joista suuri osa oli maatalouden väestöä.
Maatalouden kannalta sodassa olisikin vielä tutkittavaa, sillä kansalaissota on yhä suosittu tutkimuskohde.
Hannu Huvinen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
