Villisikakanta viisinkertaistunut
Villisikakanta on viisinkertaistunut viiden viime vuoden aikana, riistasuunnittelija Ohto Salo Riistakeskuksesta kertoo. Vuonna 2010 kannan arvioitiin olevan 200, vuoden vaihteessa se oli kasvanut jo 1 000–1 300 yksilöön.
”Villisika lisääntyy hyvin tehokkaasti, emakko voi saada kymmenenkin porsasta. Jos kevät on porsimiselle otollinen ja ravintoa riittää, kanta voi teoriassa jopa kaksinkertaistua kesän aikana”, Salo kertoo.
Villisikoja tavataan Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla.
Kannan kasvuun liittyy useita riskejä.
”Villisikalauma voi aiheuttaa massiivista tuhoa erityisesti perunapelloilla, mutta lauma myllää myös kuusikoita uuteen uskoon. Villisiat tarvitsevat eläinperäistä ravintoa ja esimerkiksi toukkia etsiessään kaivelevat maata paljastaen juuristot pahannäköisesti”, Salo kuvailee.
Maatalous- ja metsävahinkojen lisäksi tiheä villisikakanta voi aiheuttaa tappioita riistakannoille. Lisääntyminen kasvattaa afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä. Myös villisikakolarit voivat tulevaisuudessa yleistyä.
”Villisiat väistävät ihmistä, mutta haavoittunut yksilö voi käyttäytyä hyökkäävästi. Niistä onkin aina kerrottava poliisille”, Salo painottaa.
Joutsalaisen Esko Mannisen kuminapellot ovat joutuneet villisikojen hyökkäyksen kohteeksi. Sikalauman vierailun jälkeen kuminasta ei tosin ole laajoilla alueilla tietoakaan, vaan pelto on täydellä kynnöksellä.
Mannisella on kyläillyt peräti 14 villisian lauma. Hän kuvasi ensimmäisen kerran eläimet syyskuun lopulla ja viimeksi perjantai-iltana.
”Ne syövät, tonkivat ja käyvät välillä muidenkin pelloilla tässä kolmen kunnan alueella”, kertoo Joutsan Heinikan kylällä aivan Luhangan ja Hartolan naapurissa asuva Manninen.
Joukossa on yksi uros, jolla on torahampaatkin. Manninen vakuuttaa, ettei silti pelkää eläimiä.
”Olen kuvannut täällä emokarhuakin kahden pennun kanssa 30 metrin päästä, eikä pelottanut. Mutta kieltämättä villisika on arvaamaton eläin ja vaikea pyydettävä.”
Manninen arvelee, että lauhojen talvien ohella tarhakarkurit ovat syy siihen, että villisikakanta on kasvanut ja laumat levinneet Kaakkois-Suomesta sisemmälle maahan.
”Sitä ei metsästetä riittävästi, vaikka tarjolla olisi ilmaista joulukinkkua. Varsinkaan nyt hirvenmetsästyksen aikaan villisika ei tunnu kiinnostavan, vaikka muuten metsästysretkille mennään Viroon saakka. Kun tänne saatiin yksi karhunkaatolupa, tienvarsilla oli kymmeniä autoja ja metsässä satoja miehiä”, Manninen päivittelee.
Hän ei itse ole metsämiehiä.
Villisikaa saa pyytää kesäkuun alusta helmikuun loppuun, ei kuitenkaan naarasta, jolla on porsaat. Villisian liha tulee kypsentää hyvin trikiiniloisvaaran vuoksi.
Eija Mansikkamäki
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
