Liikkumattomuus on pienenevien paikkakuntien ongelma, Tapio Korjus sanoo – ratkaisuja on vain yksi

Tapio Korjusta on pyydetty ehdolle vaaleihin 30 vuotta. Vieläkään hän ei aio lähteä. Korjus on toiminut keskustan liikunta-asiantuntijana ja valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana. Puinen lentopallon ja koripallon halli valmistuu maaliskuussa. Kuva: Juha Harju

Puu tuoksuu.

Kuortaneen urheiluopiston alueelle rakennetaan puuhallia salibandya, lentopalloa, koripalloa ja akrobatiavoimistelua ja crossfit-harjoittelua varten. 2 600 neliömetrin kokoinen halli valmistuu maaliskuussa.

Se on tehty kotimaisesta puusta. Ristiinlaminoidut massiivipuuelementit valmistaa alajärveläinen Hoisko Oy.

Telinevoimistelijoiden käytössä on toinen puuhalli. ”Siinä on miellyttävä urheilla ja treenata. Hiilijalanjälki on pienempi”, kertoo urheiluvaikuttaja, keihäänheiton olympiakultaa 1988 Soulissa voittanut Kuortaneen urheiluopiston rehtori Tapio Korjus.

Korjuksen mukaan puuhalli on myös hinnaltaan kilpailukykyinen teräsrakenteisiin verrattuna.

Ajatus puuhallista syntyi, kun urheiluopisto mietti kestävyyttään.

Vuonna 2021 opisto luopui turve- ja hakkeenpolttolaitoksestaan. Opiston koko lähes 50 000 neliömetrin kiinteistömassa lämpeää maalämmöllä.

Porakaivoja alueelle tuli 134. Lamput on vaihdettu ledeiksi ja ilmastointi ja valot muutettu tunnistimilla toimiviksi. Aurinkopaneelit hallien katolla tuottavat 18 prosenttia sähköstä ja niitä on tarkoitus asentaa lisää, Korjus luettelee toimia.

Kuortaneen urheiluopiston liikevaihto on kolminkertaistunut 2004-2022. Kasvua on vetänyt etenkin telinevoimistelu.

Toiminta on laajentanut. Syksyllä valmennuskeskuksen apulaisjohtajana aloitti moukarinheittäjänä tunnettu Olli-Pekka Karjalainen.

Tulossa on iso investointi: uuden uintikeskuksen rakentaminen maksaa noin 15 miljoonaa euroa. Uuteen keskukseen tulee olympiatason allas, jossa on kymmenen 50 metrin rataa.

Käyttöikänsä päässä oleva vanha uimahalli on usein täynnä. Uuteen mahtuvat Uimaliiton ja -seurojen leiriläisten lisäksi myös paikkakuntalaiset, Korjus kertoo.

Suunnittelu alkaa tammikuussa ja rakentaminen lokakuussa.

Kuortaneen urheilulukiossa on 210 urheilijaa 82 paikkakunnalta. Heistä aikuishuipulle pääsee 10 prosenttia, kertoo Tapio Korjus. Kuva: Juha Harju

Liikunnan määrää pitää saada lisättyä Suomessa varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa. 35 vuotta alan ammattilaisena toiminut Korjus ei näe mitään muuta ratkaisua liikkumattomuuden pandemiaan.

”Poliittisen päätöksenteon tulee suhtautua tähän vakavasti. Hyvinvointialueista ja maahanmuutosta jaksetaan jauhaa. Liikkumattomuuden kehä on pitkässä juoksussa suurempi kysymys kuin ne.”

Joulukuussa julkaistut koululaisten fyysistä toimintakykyä mittaavan Move!-testin tulokset olivat Korjuksesta hälyttäviä.

Noin 40 prosenttia lapsista ja nuorista on fyysisesti niin huonossa kunnossa, että se vaikeuttaa arjen jaksamisessa. Maaseudulla tilanne on synkempi kuin kaupungeissa.

”Digitaalisuus on suurin syy siihen, että lasten ja nuorten kunto laskee. Pihaleikkejä ja -pelejä ei juurikaan enää näe.”

Tällä hallituskaudella käynnistettiin harrastamisen Suomen malli, jossa jokaiselle lapselle taataan yksi harrastus viikossa. Suosituin valinta on liikunta, jonka on valinnut joka viides.

11-vuotiaista puolet harrastaa urheilua. 15-vuotiaana määrä on puolittunut.

Urheiluharrastus ei ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa, sillä se antaa kuntoa vain osalle ikäluokasta.

”Se on hyvä niille perheille, joille on varaa maksaa siitä. Osa lajeista on superkalliita.”

Yksilölajeissa menestyvimmät urheilijat ovat maaseutukaupunkien kasvatteja: Niskasen hiihtäjäsisarukset, Ilmajoen painijat, keihäänheiton arvokisamitalistit.

Liikkumattomuus on pienenevien paikkakuntien ongelma, Korjus sanoo. Kaupungeissa harrastusvaihtoehtoja on enemmän ja lähempänä. Monesti harrastukseen vetää mukaan kaveri.

Maaseudulla sekä kouluun että palveluihin viedään autolla.

”Fyysinen aktiivisuus ei saa jalansijaa, jos kotikylällä ei ole urheiluseuraa, jalkapallojoukkuetta, urheilukenttää, valaistua kuntorataa tai edes katuvaloja.”

Pihojen trampoliinit ovat Korjuksesta positiivinen ilmiö. Myös frisbeegolf on saanut liikkeelle paljon sellaisia nuoria, jotka eivät muuten lähtisi liikkumaan.

Lapset pitäisi saada hikoilemaan ja hengästymään alle 15-vuotiaina, jotta sydän- ja verenkiertoelimistö pääsee kehittymään.

”Se on terveyden kannalta suurin takuulappu.”

Myös motoriset taidot opitaan Korjuksen mukaan parhaiten alle 15-vuotiaina. Nelikymppisenä kroppa ei ota helpolla uusia taitoja vastaan. ”Uuden taidon opettelu on fysiologisesti vaikeaa.”

Korjus ei ole huolissaan aikuisten liikkumisesta. He harrastavat liikuntaa enemmän kuin koskaan. Kaikkein aktiivisimpia liikkujoita ovat eläkkeelle jäävät.

”Koirat ansaitsisivat personal trainer -palkinnon. Koiria on Suomessa enemmän kuin koskaan ja ne pakottavat ihmiset pienelle lenkille joka päivä.”