Pohjoiseen Keski-Suomeen on syntymässä uusi Suomenselän kunta – monikuntaliitos käynnistyi Kyyjärven kriisikuntamenettelystä

Väestöltään ikääntynyt, hieman yli tuhannen asukkaan Kivijärvi on liittymässä Suomenselän kuntaan. Kuva: Petteri Kivimäki

Karstulan kuntavaakunaa esittelevä kunnanvaltuuston nokkamies Gunnar Muhonen (kesk.) uskoo, että seudun kehittämiseen saadaan uutta vauhtia kun nykyisten kuntien taloudelliset vahvuudet yhdistetään Kuva: Petteri Kivimäki

Kannonkosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Asko Hänninen (kuvassa vasemmalla) on ajanut aktiivisesti monikuntaliitoksen toteutumista. Kunnanhallituksen jäsen Reijo Vesterinen olisi säilyttänyt Kannonkosken mieluummin itsenäisenä. Kuva: Petteri Kivimäki

Kyyjärven valtuuston puheenjohtaja, maanviljelijä Antti Tuukkanen on liitoksen kannalla. Kuvassa on myös Edvin-poika. Kuva: Petteri Kivimäki

Pohjoisessa Keski-Suomessa puuhataan neljän kunnan monikuntaliitosta. Karstulan, Kannonkosken, Kyyjärven ja Kivijärven on määrä yhdistyä uudeksi Suomenselkä-nimiseksi kunnaksi.

Suomenselkä olisi pinta-alaltaan maakunnan suurin kunta, laajuudeltaan noin 2 580 neliökilometriä.

Keski-Suomen maakunnan nykyisistä kunnista laajin on Jämsä, 1 824 neliökilometriä.

7 600 asukkaan Suomenselässä asuu kuitenkin vain noin 2,8 prosenttia Keski-Suomen väestöstä.

Kuntaliitostunnustelut Keski-Suomen pohjoislaidalla käynnistyivät 2019, kun 1 300 asukkaan Kyyjärvi ajautui kriisikunnaksi.

"Kriisikuntamenettely laukesi, kun kunta joutui tekemään merkittäviä alaskirjauksia omistamassaan kauppakeskus Paletissa. Päälle kaatuivat samaan aikaan valokuituverkkohankkeiden alaskirjaukset", Kyyjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Tuukkanen (kesk.) kertoo.

Kyyjärvi kävi valtiovarainministeriön kanssa kriisikuntaneuvotteluja, joiden pohjalta ministeriö asetti selvitysmies Eero Laesterän tekemään kuntaliitosselvitystä.

Liitosta lähdettiin selvittämään moneen suuntaan, myös nykyisen maakuntarajan yli. Esillä olivat vaihtoehdot, joissa Kyyjärvi olisi liittynyt joko Keski-Pohjanmaalla sijaitsevaan Perhoon tai Alajärveen Etelä-Pohjanmaalla.

Kesällä 2020 kuntaliitosselvitys Kyyjärven, Kannonkosken, Karstulan ja Kivijärven kesken alkoi ottaa kunnolla vauhtia.

"Olen sitä mieltä, että nyt pöydällä oleva ratkaisu neljän keskisuomalaisen kunnan yhdistymiseksi on paras vaihtoehto. Maakuntarajan muuttaminen vaikuttaisi todella moneen asiaan. Suurin osa kyyjärveläisistä haluaa kuulua Keski-Suomeen", Tuukkanen kertoo.

Valtuuston nokkamies arvioi, että tie itsenäisenä kuntana on nyt kuljettu loppuun.

"Olemme joutuneet jo pitkään tekemään sellaista juustohöyläämistä joka sektorilla ja henkilöstöorganisaatiomme on käynyt ohueksi. En odota kuntaliitoksesta pelkkää ruusuista tulevaisuutta, mutta tämä on sopeutumista vallitsevaan kehitykseen."

Keski-Suomen pohjoisosissa väestökehitys on ollut pitkään laskusuunnassa.

Iso osa väestöstä on iäkästä ja merkittävä osa nuorisosta muuttaa opintojen perässä muualle. Harvempi heistä palaa vakituisesti vanhoihin kotikuntiinsa.

Karstulan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Gunnar Muhonen (kesk.) uskoo, että kuntaliitoksella seudun kehittämiseen saadaan uutta vauhtia.

"Perusteluna liitokselle voidaan pitää palveluiden saatavuuden turvaamista uudessa kunnassa. On myös järkevää yhdistää nykyisten neljän kunnan taloudelliset vahvuudet samaan kokonaisuuteen", Muhonen perustelee.

Hän mainitsee puu- ja metalliteollisuuden Karstulassa, Kyyjärven betoniteollisuuden sekä matkailun Kannonkoskella ja Kivijärvellä.

Hieman alle 4 000 asukkaan Karstula on liitoskunnista selkeästi suurin.

"Meillä Karstulassa on ollut myönteinen vire liitoksen eteenpäin viemisen suhteen. Käsittääkseni tunnelma on ollut aika hyvä myös muissa kunnissa", Muhonen toteaa.

Vähän yli 1 300 asukkaan Kannonkoski empi kuntaliitosselvitystä viime keväänä, mutta lähti kunnanhallituksessa käydyn äänestyksen jälkeen kesällä mukaan.

"Kunnan on pystyttävä turvaamaan ihmisille lakisääteiset palvelut. Kuntaliitos tuo siinä synergiaa. Pidän myös tärkeänä Keski-Suomen maakunnan pitämistä koossa", Kannonkosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Asko Hänninen (kesk.) perustelee.

Kunnanhallituksen jäsen Reijo Vesterinen (kesk.) suhtautuu hankkeeseen kriittisemmin.

"Uhkana on demokratiavaje. Päätösvalta karkaa kauemmas eikä kuntalaisten asioiden hoitaminen ole enää yhtä välitöntä kuin se nyt on."

1 100 asukkaan Kivijärvi on väestörakenteeltaan Suomen ikääntyneimpiä kuntia. Kunta on myös pitkään kärsinyt tuntuvista muuttotappioista.

Kivijärveläinen keskustan kansanedustaja ja kunnanvaltuuston jäsen Anne Kalmari uskoo monikuntaliitoksen turvaavan lähipalveluita.

"Kun neljä kuntaa yhdistyy, saadaan hallintoa supistettua ja säästyneet rahat käytettyä kuntalaisten palveluihin. Itse kannatan liitosta, vaikka ratkaisu onkin haastava kuntaidentiteetin näkökulmasta."