MT TESTAA
Maaseudun Tulevaisuuden testiryhmä maisteli
paistettuja ötököitä.
Lautaselle päätyi kolme erilaista hyönteistä: kuhnurintoukkia, jauhomatoja ja
kenttäsirkkoja.
Jännittynyt makuraati
totesi alkuällötyksestä yli päästyään, että hyönteiset ovat vallan tavallista
syötävää. Mitään ei purskahda pureskellessa. Eri ruumiinosat eivät tunnu suussa.
Paistettujen hyönteisten
rakenne muistuttaa jonkin verran popcornia, mutta on mehukkaampi.
”Hyönteiset ovat olleet aina osa ihmisten ruokavaliota. Tälläkin hetkellä noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa syö hyönteisiä”, kertoo tutkija Lena Huldén Helsingin yliopistosta.
”Itse asiassa, suomalaisetkin syövät keskimäärin noin 400 grammaa hyönteisiä vuodessa. Niitä tulee omenoiden, salaattien, karkkien ja suklaan mukana.”
Huldénin mukaan ihmisillä on kolme syytä syödä hyönteisiä.
”Hyönteiset ovat terveellisiä, ympäristöystävällisiä ja niitä voi tuottaa pienellä alkupääomalla.”
Hyönteiset sisältävät paljon proteiinia ja kivennäisaineita. Niistä ei kuitenkaan saa kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja
Hyönteiset ovat äärimmäisen tehokkaita proteiinin tuottajia. Ne ovat vaihtolämpöisiä, ja lähes kaikki niiden kuluttama energia kuluu proteiinin tuottamiseen. Yhdellä rehukilolla voidaan tuottaa jopa kymmenen kiloa heinäsirkkoja.
Tällä hetkellä Euroopan unioni ei ole kieltänyt hyönteisten myyntiä, vaan asia on kansallisen elintarvikesäätelyn piirissä.
Leena Huldénin mielestä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyönteisten myyntikielto on ajastaan jäljessä.
”Tällä hetkellä syötävät hyönteiset pitää kasvattaa itse. Minullakin on sirkkafarmi vaatehuoneessa.”
Yrittäjä Santtu Vekkeli aikoo perustaa hyönteisfarmin heti kun lainsäädäntö sen mahdollistaa.
”EU:lla on tavoitteena nostaa valkuaisomavaraisuutta. Hyönteiset olisivat mainio tapa nostaa sitä.”
Vekkelin mielestä hyönteisrehulla voisi myös nostaa Suomen valkuaisomavaraisuutta.
”Jotta suomalainen hyönteisrehu olisi kannattavaa, sen pitäisi olla halvempaa kuin amerikkalaisen soijan. Toisaalta silloin tuontikulut jäisivät pois”, Vekkeli pohtii.
EU:n tasolla Vekkeli kokee, että hänen vaikutusmahdollisuutensa ovat pienet. Vastassa on yhdysvaltalaisen soija- ja lihatuotannon lobbariarmeija.
”Suomi voisi olla maailman kärkimaita hyönteisten tuotannossa. Muut maailman maat voivat ottaa mallia meistä”, Vekkeli innostaa.
LIINA NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
