MT selvitti: Maaseutukunnista tuli muuttovoittajia – ihmiset haluavat pois kaupunkien keskustasta

Tiina Perho on varsin tyytyväinen etätyöhön, jota hän tekee pääasiassa Loimaalla kotonaan. Kuva: Sanne Katainen

Kuva: Jukka Pasonen

Tiina Perholla on myös seisomatyöpiste kotonaan. Kuva: Sanne Katainen

Kuva: Jukka Pasonen

Maaseutukunnat ovat saaneet merkittävästi muuttovoittoa korona-aikana, erikoistutkija Olli Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Lehtonen laski Maaseudun Tulevaisuuden pyynnöstä Tilastokeskuksen väestöennakkotilastoista, miten nettomuutto maaseutumaisiin kuntiin on muuttunut tämän vuoden maalis–heinäkuussa.

Maaseutukuntiin muutti lähes 200 ihmistä enemmän kuin niistä muutti pois.

Kolmen edellisen vuoden aikana maaseutu on kärsinyt keskimäärin yli 800 ihmisen muuttotappion vastaavana aikana.

Nettomuuttovoittoa sai tänä vuonna 102 kuntaa eli 55 prosenttia maaseutukunnista, kun edellisenä kolmena vuonna osuus oli 39 prosenttia.

"Yhä useampi maaseutukunta on tullut houkuttelevaksi asuinkunnaksi", Lehtonen arvioi.

Maaseudun muuttovoittokunnissa keskimääräinen muuttovoitto oli tänä vuonna 15 henkilöä, kun 2017–2019 se oli keskimäärin 7 henkilöä.

Muuttotappiolliset kunnat menettivät väestöään tänä vuonna 17 henkilöä, kun aiempina vuosina vastaava luku on ollut 12 henkilöä.

"Eriytymiskehitys voimistui menestyvien ja taantuvien kuntien välillä", Lehtonen toteaa.

Lehtonen tutki muuttotietoja myös tammikuu–elokuulta. Elokuussa maaseutukunnat kärsivät aina suuria nettomuuttotappioita, koska monet maaseudulla asuvat nuoret lähtevät opiskelemaan kaupunkeihin. Myös tammikuussa lähdetään opiskelemaan, vaikka ei niin laajasti kuin elokuussa.

Tammikuusta elokuuhun maaseutukunnat kärsivät tänä vuonna muuttotappioita runsaat 2 400 henkilöä. Vuosien 2017–2019 keskiarvo samalta aikajaksolta oli 3 800 henkilöä. Eli tänä vuonna muuttotappio oli lähes 1 400 henkilöä pienempi kuin edellisvuosina.

Muuttovoitollisia kuntia oli 60 eli kolmannes maaseutukunnista, kun edellisvuosien aikana niitä on ollut kymmenesosa.

"Luvut osoittavat, että korona-aikaan kehitys on ollut maaseudulla myönteistä, mikä luo uskoa supistumiskierteen hidastumiseen ja kehityssuunnan muutokseen", Lehtonen arvioi.

Lehtonen on tutkinut myös monipaikkaisuutta eli asumista mökeillä ja kakkosasunnoilla. Suomalaista 43 prosenttia asui osan vuodesta muualla kuin vakituisessa asunnossaan jo ennen korona-aikaa. Korona on lisännyt monipaikkaisuutta entisestään.

Investointipäätöksissä kaupunkeihin ei oteta huomioon monipaikkaisuutta, ja sen vuoksi kaupunkeihin investoidaan liikaa verrattuna maaseutuun, Lehtonen harmittelee.

Oikotien Tori.fi:ssä tekemän tuoreen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista toivoo pääsevänsä asumaan nykyistä kauemmas keskustasta ja asutuskeskuksista.

Joka toinen uskoo muuttoliikkeen kääntyvän koronan vuoksi poispäin keskusta-alueista, jolloin kaupungistumiskehitys hyytyisi.

73 prosenttia suomalaisista haluaa omistusasunnon ja 12 prosentilla muuttohalukkuus on lisääntynyt koronan takia, kysely kertoo.

70 prosenttia suomalaista arvostaa omaa pihaa nyt enemmän kuin ennen pandemiaa, omaa saunaa arvostaa lähes puolet aiempaa enemmän sekä erillistä työhuonetta joka kolmas.

Asuntomarkkinoita korona ei ole hyydyttänyt, vaan asunnon vaihtoa suunnitellaan innokkaasti.

MTK:n johdon erityisavustaja Tiina Perho tekee nykyään kotonaan etätyötä Loimaalla maaseudulla sen sijaan, että asuisi viikot Espoossa ja kulkisi joka päivä junalla Helsingin Simonkadulle toimistoon. Hän on myös Loimaan kaupunginhallituksessa, ja etätyö helpottaa luottamustoimien hoitoa.

Perho on muutokseen varsin tyytyväinen. "Työmatkoihin kuluva aika on vähentynyt roimasti, auto seisoo pihassa nykyisin päiväkausia. Aamulla voi nukkua vähän pidempään, mutta herään kuitenkin aina säännölliseen aikaan töihin."

Työasioihin pystyy keskittymään aiempaa paremmin ja työteho on vähän noussut, kun häiriöitä ja keskeytyksiä on vähemmän. Tosin keskeytykset eivät ole häntä ennen pahasti häirinneet.

Perho työskenteli kesällä myös mökillään Taivassalossa. "Siellä netti toimii itse asiassa paremmin kuin täällä Loimaalla."

Internetin katkoton toiminta onkin välttämätöntä, kun ei olla toimistossa töissä.

Perho ei kuitenkaan haluaisi jäädä tulevaisuudessa täysin etätyöhön vaan kävisi mielellään toimistossa viikoittain. "Toimistossa jotkut asiat hoituvat nopeammin, ja myös sosiaalista kanssakäymistä on enemmän."