Laki ei estä juustojen valmistusta raakamaidosta
Suomessa on saatavilla raakamaidosta tehtyjä kotimaisia juustoja, Maitohygienialiiton toiminnanjohtaja Marjatta Rahkio kertoo. Sen paremmin EU- kuin kansalliset säädöksetkään eivät estä niiden valmistusta.
Maaseudun Tulevaisuuden lukijalta-sivulla kaipailtiin pari viikkoa sitten kotimaisia, gruyere-tyyppisiä juustoja. Kirjoituksesta on virinnyt keskustelu, johon osallistuneista osa on erheellisesti tulkinnut, ettei tämäntyyppisiä juustoja saa Suomessa valmistaa.
Gruyere-juusto on Sveitsissä matkailuvaltti, jonka valmistusta turisti voi päästä seuraamaan lasiseinän takaa.
Samanlaisia tutustumismahdollisuuksia ja mahtavia makuelämyksiä on tarjolla myös Suomessa, Rahkio kertoo.
”Suosittelen lämpimästi etsimään lähimmän pienjuustolan yhteystiedot esimerkiksi Pienjuustolat-yhdistyksen tai Aitoja makuja -sivuston kautta ja tarvittaessa vaatimaan juustoja myös oman kaupan hyllylle.”
Suomessa on perinteisesti aina valmistettu muutamia juustoja ilman pastörointia: Emmentalia, leipäjuustoa ja tuorejuustoja, kuten piimäjuustoa.
Pastörointi eli 15 sekuntia kestävä kuumennus 72 asteessa tuhoaisi ne maidon bakteerit, joiden kuuluu olla mukana kypsytyksessä, Rahkio kertoo.
Kypsytettyjen kovien juustojen raaka-ainemaito kuumennetaan yleensä noin 60 asteeseen eli termisoidaan.
Pitkässä kypsytyksessä juuston happamuus, suolaisuus ja vesipitoisuus muuttuvat siten, että raakamaidon haitalliset bakteerit eivät lisäänny.
Juuston pakkausmerkinnöissä on mainittava, jos se on valmistettu raakamaidosta.
Raaka- ja ternimaidon myynti maitotilalta on Suomessa ikiaikainen traditio, Rahkio toteaa. Sen jatkuvuus on meillä turvattu.
Tinkimaidon myyntiä koskevat säännöt uudistuvat vuodenvaihteessa. Niin sanottu vähäisen myynnin raja säilyy 2 500 kilossa vuodessa.
Aikaisemmin yli 2 500 kiloa vuodessa myyvien tilojen olisi pitänyt hakea laitoshyväksyntää.
Jatkossa rajan ylittävä tila tekee myynnistä elintarvikehuoneistoilmoituksen ja myynnin on täytettävä niin sanotut elintarvikehuoneistovaatimukset. Lisäksi rajan ylittävillä tiloilla on seurattava sekä nautojen että maidon bakteeritilannetta.
Vuodenvaihteen jälkeen raakamaidon myyjällä on myyntimäärästä riippumatta velvollisuus kertoa asiakkaille raakamaitoon liittyvistä riskeistä kirjallisesti. Riskiryhmiä ovat lapset, vanhukset, raskaana olevat sekä henkilöt, joilla on jokin vakava yleissairaus, Rahkio kertoo.
Eviran laatimassa raakamaitoraportissa todetaan, ettei raakamaidon terveydellistä hyödyistä ole tieteellistä näyttöä. Rahkio toteaa kuitenkin, että ihmisten reagointi eri tavoin käsiteltyyn maitoon on hyvin yksilöllistä ja sidoksissa muun muassa muuhun ruokavalioon ja ihmisen oman suoliston bakteereihin.
”Itse kullekin sopivin maito ja juusto löytyy yleensä kokeilemalla, joko pienjuustolan tai isompien yritysten tuotteiden joukosta”, hän sanoo.
”MTK olisi toivonut, että uuden asetuksen vähäisen myynnin raja olisi nostettu korkeammaksi”, MTK:n asiantuntija Leena Suojala toteaa.
Hän muistuttaa, että suomalainen maito on Euroopan laadukkainta sekä bakteeri- että solumäärillä mitattuna.
”Meillä lypsyhygienia, tuottajien koulutus ja meijerien laatutyö ovat huippua. Mutta ilmeisesti meillä on riskejä jäljellä niin vähän, että ainoiden jäljellä olevien rooli ylikorostuu.”
SATU LEHTONEN
Pitkässä kypsytyksessä juuston
happamuus, suolaisuus ja vesipitoisuus muuttuvat siten, että raakamaidon haitalliset bakteerit eivät lisäänny.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
