Kesko ei näe tarvetta muuttaa ruokaketjun lakia – ”Emme usko, että tilanne paranee lainsäädäntöä lisäämällä”

Keskon johtaja Ari Akseli ei usko elintarvikemarkkinoiden tilanteen paranevan lainsäädäntöä lisäämällä, vaan se pitää tehdä markkinaehtoisesti.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Eduskuntaryhmät nostivat esiin huoltovarmuuden ja maatalouden kannattavuuden vastauksissaan hallitustunnustelija Petteri Orpolle (kok.) tällä viikolla. Osa olisi valmis jopa lakimuutoksiin viljelijän aseman korjaamiseksi.

Kesko ei näe tarvetta elintarvikemarkkinalain muuttamiseen.

”Emme usko, että tilanne paranee lainsäädäntöä lisäämällä, vaan se pitää tehdä markkinaehtoisesti. Uusi laki tuli juuri voimaan, ja ala on muutenkin tosi säädelty”, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli.

Laki lyhentää muun muassa kaupan maksuaikaa tavarantoimittajille.

S-ryhmä ilmoitti, että jos tavarantoimittaja haluaa lyhentää maksuaikaa, aiemmin sovittuja hintoja alennetaan. Elintarvikemarkkinavaltuutettu piti ilmoitusta vähintäänkin kyseenalaisena ja MTK pöyristyttävänä. MTK vaatii uutta hallitusta hoitamaan lain ja myös kilpailulain nopeasti kuntoon, jotta alkutuottajien asema paranee.

Akseli ei suostu ottamaan kantaa saati moittimaan kilpailijan toimintaa.

”Meillä ei tämäntyyppistä käytäntöä ole. Tekemisemme perustuu yhteistyöhön, ja se on aina neuvottelua tarjoamasta, kokonaisehdoista ja hinnasta, maksuajat ovat yksi tekijä muiden joukossa. Haemme molemmille osapuolille kannattavia neuvotteluratkaisuja.”

Koko ala saa kuitenkin kyseenalaisen maineen, kun viljelijää kyykytetään, kansa venyttää senttiä ja samaan aikaan kauppa takoo ennätystulosta ja johtajille maksetaan miljoonia.

Akseli nyökyttää, mutta muistuttaa, että Keskon tuloksesta vain noin puolet tulee päivittäistavaroista ja sekin pienistä marginaaleista ja että johtajapalkkiot ovat moniin muihin verrattuna maltillisia. Kesko maksaa tulospalkkion osakkeina, joita Akselilla on 125 000, tuoreimmat 17 000 maaliskuulta.

Akseli on lukenut tarkasti hallitusta kasaavan kokoomuksen kannat. Myös Keskolle on tärkeää huoltovarmuus ja ruoan vienti, mutta terveysveroa se ei halua.

”Olemme huolissamme ruoan hinnasta. Tässä inflaatiotilanteessa lisävero ruoalle on huono idea, kun hinnasta muutenkin jo 45 prosenttia on veroa.”

Ruoan arvonlisävero on Suomessa 14 prosenttia, kaksinkertainen verrattuna muihin EU-maihin keskimäärin. Ilman veroja Suomen hinta on alle EU-tason, Akseli huomauttaa.

Hän kiittää tuottajia ja teollisuutta koronan ja Ukrainan sodan aikana.

”Avasimme ensimmäisinä sopimusneuvottelut, jotta Suomessa säilyy elintarvikeketju. Viime vuonna tuottajahinnat nousivat selvästi enemmän kuin panosten hinnat ja teollisuuden hinnat merkittävästi enemmän kuin kuluttajahinnat”, Akseli sanoo.

”Ja vielä merkityksellisempää on se, että kuluttajien ruokaan käyttämien menojen osuus ei ole juurikaan kasvanut. Osuus on edelleen noin 12 prosenttia.

Ihmiset ovat ostaneet halvempia tuotteita ja kaupan omia merkkejä, seuraavat tarjouksia ja ostavat enemmän kerralla mutta kokonaisuutena vähemmän eli ovat vähentäneet hävikkiä, Akseli luettelee.

Ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa ruokamenoihin muita menoja enemmän.

PTT ennustaa ruoan kallistuvan tänä vuonna 7,5 prosenttia, mutta Akselin mukaan toteutuma kukkaroissa voi olla alle puolet, koska ihmiset ostavat tilastohintoja halvempia tuotteita. Keskon tulevaa hinnoittelua hän ei suostu avaamaan.

Keskon kyselyn mukaan 41 prosenttia asiakkaista kantaa huolta huoltovarmuudesta ja 72 prosenttia sanoo ostavansa suomalaista tukeakseen kotimaista tuotantoa. Vuosi sitten luku oli yli 80 prosenttia.

”Haluamme toimia vastuullisesti. Meillä on useita kotimaisuuskampanjoita, myymästämme ruoasta 80 prosenttia on kotimaista alkuperää ja ilman K-ryhmää Suomessa ei olisi lähiruokaa, olemme Suomen kolmanneksi suurin yhteisöverojen maksaja ja meidät on palkittu maailman vastuullisimpana ruokakauppana”, sanoo Akseli, joka on itsekin maatilan poika Isojoelta. Kotitilaa hoitavat veljet.

Lainsäädännön sijasta Akselin mielestä suomalaisen ruuan laadusta pitää yksinkertaisesti pitää nykyistä enemmän ääntä. Esimerkkeinä hän mainitsee Juustoportin ja Olvin, joiden laadusta K-ryhmä on kertonut videoin ja muun aineiston avulla.

”Tärkeintä on kuitenkin tuotekehitys: korkeamman jalostusasteen tuotteita, joissa on kuluttajalle lisäarvoa ja saadaan ketjuun korkeampi hinta.”

Kaupan omia tuotemerkkejä on syytetty siitä, että ne ovat kopioita alkuperäistuotteista, joiden kehitykseen teollisuus on käyttänyt rahaa. Osa niistä on myös ulkomaisia.

Eikö suomalaisen tuotekehityksen näivettyminen pelota?

”Kaupan omien merkkien osuus on meillä vain 20 prosenttia. Lisäksi kerromme niistä aina valmistusmaan ja myös valmistajan, jos se on Suomesta. Meillä on oma tuotekehitys, pyydämme tarjouksia teollisuudelta, ja moni haluaa valmistaa meille brändiensä rinnalla myös omia merkkejä”, Akseli sanoo.

Jutun otsikkoa muutettu kello 8.10.