Venäjä: Tanskasta tulee Ukrainan sodan osapuoli

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajien Ukraina-kokoukseen Kööpenhaminassa. Kuvassa myös Tanskan pääministeri Mette Frederiksen. LEHTIKUVA/AFP.  

Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajat totesivat odotetusti keskiviikkona Kööpenhaminassa pidetyn yhteisen kokouksensa jälkeen, ettei Venäjän rauhanpyrkimyksistä Ukrainassa ole nähty merkkiäkään.

Maat sanoivat yhteisessä lausunnossaan, ettei Venäjä ei halua rauhaa Ukrainaan, vaan keksii jatkuvasti tekosyitä samalla kun se laajentaa väkivallan käyttöään.

Lausunnon mukaan Venäjän haluttomuus on näkynyt selvästi viime viikkojen aikana. Samalla kun Ukraina on ilmoittanut olevansa valmis neuvotteluihin ja täyteen tulitaukoon, Venäjä ei ole ottanut askelia tähän suuntaan, vaan laajentanut summittaista ja raakaa väkivallan käyttöään.

Venäjällä ei myöskään lausunnon mukaan ole veto-oikeutta Ukrainan pyrkimyksissä EU:n tai sotilasliitto Naton jäseneksi.

Maat lupasivat lausunnossaan myös kiihdyttää sotilaallista tukeaan Ukrainalle ja sanoivat tukevansa taannoista aloitetta, jossa Ukrainalle ostettaisiin Yhdysvalloista sen tarvitsemia korkean teknologian aseita.

”Ukrainan armeijan yhteistyölle muiden maiden kanssa ei tule asettaa rajoituksia. Painotamme jälleen, että vain Ukraina voi päättää omasta tulevaisuudestaan”, lausunnossa sanottiin.

Maat vaativat myös Venäjälle lisää pakotteita sekä kolmansien maiden kautta tapahtuvan pakotteiden kiertämisen suitsimista.

Kokoukseen otti osaa myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, joka sanoi toivovansa, että voisi ottaa esille Venäjän mahdolliset uudet pakotteet jo torstaina keskustelussa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.

Zelenskyin mukaan Ukrainan turvatakuille on jo olemassa vakaa pohja, jos aselepo saadaan aikaan.

Suomea kokouksessa edusti presidentti Alexander Stubb.

Tanskan hallitus sallii ukrainalaisen puolustusalan yhtiön Fire Pointin käynnistää ohjuksissa käytettävän kiinteän ajoaineen valmistuksen Tanskan Vojensissa. Tanskan aikeet sallia ukrainalaiselle puolustusalan valmistajalle tuotannon aloittaminen olivat tulleet julkisuuteen jo aiemmin, ja iltapäivällä pidetyssä lehdistötilaisuudessa hallitus kertoi asiasta yksityiskohdat.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Nato-maa sallii ukrainalaisen asetuotannon omalla alueellaan. Venäjä syyttää Tanskaa halusta pitkittää Ukrainan sotaa. Venäjän Tanskan-suurlähettiläs Vladimir Barbin sanoi tanskalaiselle TV2-kanavalle, että Tanska "ei selvästi halua" mitään edistystä kohti rauhaa Ukrainassa, vaan "konfliktin rajatonta eskalaatiota".

”Kööpenhamina yrittää epätoivoisesti nakertaa sitä yhteisymmärrystä, jonka Venäjän ja Yhdysvaltain johtajat saavuttivat tapaamisessaan Alaskassa”, Barbin kirjoitti vastauksessaan kanavalle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Alaskassa elokuussa.

Myös DR:lle lähetetyssä lausunnossa Barbin sanoo, että päätös tekee käytännössä Tanskasta osapuolen Ukrainan sodassa.

”Jos Ukraina tuottaa risteilyohjusten ajoainetta Tanskan maaperällä, on yhä vaikeampi olla näkemättä Tanskaa Ukrainan konfliktiin suoraan osallistuvana maana”, lausunnossa lukee.

Ukraina-kokousten sarja saa jatkoa torstaina Pariisissa, missä kokoontuvat niin kutsutun halukkaiden koalition maat. Presidentti Stubb kertoi tiistaina osallistuvansa myös torstain kokoukseen.

Zelenskyi kertoi keskustelevansa ennen halukkaiden koalition kokousta jo keskiviikkoiltana kahdenvälisesti Ranskan johdon kanssa.

---

Lähteenä myös Ritzau.