Uudistunut amis on oikealla tiellä, mutta ei maalissa – joustavuus kerää kiitosta, vastuunjako hämmentää yhä

Kemppi Oy:ssä on tällä hetkellä neljä harjoittelijaa. Materiaalinkäsittelijä (vas.) Kari Sipilä toimii työnopastajana, kun Nuutti Immonen, 16, ensimmäisen vuoden kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Salpauksesta, kokoonpanee hitsauskonetta. Kuva: Sanne Katainen

Ammatillinen koulutus myllättiin neljä vuotta sitten toden teolla.

Opetuksen ja tutkintojen rakenne nikkaroitiin uusiksi. Tuntiopetusta karsittiin ja työelämä asetettiin entistä tärkeämpään osaan. Opinnoista tehtiin myös entistä yksilöllisempiä.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeisiin kuulunut amisreformi oli suurin ammatillisen koulutuksen uudistus kahteen vuosikymmeneen. Sen tavoite oli valmentaa työelämän kaipaamia ammattilaisia aiempaa nopeammin ja joustavammin.

Nyt uudistuksen nostattama pöly on laskeutunut ja koulutuksen rutiinit alkavat selkiytyä. Uudistus on saavuttanut sille asetettuja tavoitteita, mutta tekemistä on edelleen.

Suurimpia muutoksia olivat opintojen yksilöllistäminen ja tutkintojen osaamisperusteisuuden vahvistaminen.

Käytännössä: opiskelija tekee itselleen opintosuunnitelman ja opintojen edetessä hän antaa näyttöjä osaamisestaan. Näyttöjä arvioivat sekä opettajat että työelämän edustajat. Opintosuoritukset vaativat myös työelämän edustajan hyväksynnän. Kun tutkintoon vaadittavat näytöt ovat kasassa, opiskelijalle myönnetään tutkintotodistus.

Uudessa mallissa näytöt annetaan työtehtävissä työelämässä ja vain erityisestä syystä oppilaitoksessa. Työelämään siirrytään harjoittelemaan jo opintojen alkuvaiheessa ja työpaikoilla suoritetaan aiempaa enemmän opintoja.

Jos opiskelija saa esimerkiksi kesätyöpaikan omalta alaltaan, hän voi tehdä työnantajan kanssa oppisopimuksen.

Kesätöissä opiskelija osoittaa hallitsevansa tutkintoon vaadittavan taidon, vaikkapa Mig-hitsauksen. Syksyllä hän palaa kouluun ja tutkinto on edennyt hitsausnäytön verran.

Muutoksilla tavoiteltiin nopeampaa ammattiin valmistumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tilastojen perusteella tavoite näyttää toteutuneen.

Samaa kertoo myös ammatillisen koulutuksen johtaja Anna-Leena Kivipuro koulutuskuntayhtymä Saskysta. Pirkanmaalla toimivaan Saskyyn kuuluu 14 oppilaitosta, joissa opiskelee yhteensä noin 7 400 opiskelijaa.

”Uudistuksen jälkeen meiltä valmistutaan aiempaa nopeammin tutkintoon tai sen osaan”, Kivipuro vahvistaa.

Entä jäävätkö esimerkiksi oppimisvaikeuksien kanssa painiskelevat opiskelijat uudessa mallissa syrjään? Kivipuron mukaan eivät, sillä opinnoissa edetään omaan tahtiin ja tutkintoon voi sisällyttää oppimisvalmiutta lisääviä opintoja.

”Suunnitelma opintojen suorittamiseen tehdään vastuu­opettajan kanssa. Tukea tarvitsevat saavat sitä”, hän sanoo.

Uudistuksen jälkeen ammattiin valmistuneiden tuntemuksia on seurattu vuosittain kyselytutkimuksella. ”Amis­palautteen” perusteella opiskelijat ovat uudistukseen hyvin tyytyväisiä.

Yli 80 prosenttia vastaajista on esimerkiksi pitänyt opetusta laadukkaana kaikilla kolmella kyselykerralla. Myös työelämässä tehdyt opinnot ovat saaneet kiitosta.

”Pääsääntöisesti opiskelijat nauttivat siitä, että he pääsevät oikeisiin töihin”, Kivipuro sanoo.

Suuri osa opinnoista suoritetaan nykyisin työelämässä. Siksi oppilaitosten ja yritysten hyvä yhteistyö on keskeistä uudistuksen onnistumiselle. Kivipuron mukaan Saskyn yhteistyö yritysten kanssa oli tiivistä jo ennen reformia.

Yhteistyötä kuitenkin kehitetään edelleen. OKM myönsi Saskylle tänä vuonna lisärahoitusta, jonka avulla kehitetään ja toteutetaan työpaikkaohjaajakoulutusta.

Opiskelijat ovat tyytyväisiä, mutta opettajille uudistus on ollut raskas.

Amisreformi valmisteltiin poikkeuksellisen lyhyellä aikataululla, vain kahdessa vuodessa. Samaan aikaan ammattikoulujen rahoitusta leikattiin 400 miljoonalla eurolla. Se oli lähes viidennes ammattiopetuksen silloisesta kokonaisbudjetista.

Valtiontalouden tarkastus­viraston seurantaraportin mukaan tämä aiheutti hallinnollista taakkaa ja kuormitti henkilöstöä.

Kivipuro tunnistaa pinteen, johon opettajat ovat joutuneet.

”Ammattiopetuksessa on siirrytty vuosityöaikaan ja Saskyssa se tehtiin heti ensimmäisessä aallossa. Myös henkilökohtaiset opintosuunnitelmat vaativat paljon kirjaamista. Tämän koetaan vievän aikaa pois opetukselta. Kyllä se on aiheuttanut harmitusta ja toivoisin, että vähemmälläkin kirjaamisella selvittäisiin”, hän kertoo.

Uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi tärkeää saada ammattikoulutuksen rahoitus kuntoon, Kivipuro sanoo. Lisäksi hän toivoo oppilaitoksille työrauhaa.

”Valmistuin opettajaksi vuonna 1988 ja sen jälkeen on lähes kolmen vuoden välein tullut isoja uudistuksia. Välillä on vaikea pitää esimerkiksi työelämää ajan tasalla kaikista uudistuksista.”

Yrityksissä ammatillisen koulutuksen uudistuksesta on löydetty sekä onnistumisia että ongelmia.

SAK teetti joulukuussa 2021 luottamushenkilöilleen kyselyn amisreformin vaikutuksista. Yleisin ongelma, jonka vastaajat nimesivät, oli vastuunjaon epäselvyys. Tutkimuksen mukaan 44 prosentilla työpaikoista ei ollut selvää, kenen vastuulla harjoitteluun tulevien opiskelijoiden opetus on.

Lainsäädännöllisesti asia on päivänselvä. Opetusvastuu on oppilaitoksella, ei työpaikalla.

”Ammattitutkinnot toimivat kuitenkin vähän eri tavalla. Joidenkin kanssa yhteistyö on todella hyvää ja joidenkin kanssa huonompaa. Opettajan läsnäolo tai oppilaan seuraaminen eivät ole tasalaatuisia”, kertoo henkilöstö­ohjaaja Jukka Mandelin Kemppi Oy:stä.

Mandelin toimii lahtelaisessa hitsauslaitetehtaassa tuotanto­puolen työhönottajana. Hän vastaa esimerkiksi harjoitteluun tulevien opiskelijoiden työhaastatteluista.

Kemppi on ollut Mandelinin mukaan Lahden alueella edelläkävijä ammattikoulujen kanssa tehtävässä työssä. Yrityksessä harjoittelee tälläkin hetkellä neljä opiskelijaa.

Useita entisiä harjoittelijoita on palkattu vakituisiksi työntekijöiksi.

”Kun löytyy harjoittelun aikana sopiva henkilö, niin hänestä kannattaa pitää kiinni”, Mandelin sanoo.

Lahdessa yli 400 ihmistä työllistävä Kemppi on kokonsa puolesta tavanomainen paikka harjoittelun suorittamiselle. SAK:n tutkimuksen perusteella yli sata henkeä työllistävät yritykset ottavat pieniä pajoja enemmän harjoittelijoita. Yli 250 hengen työpaikoilla harjoittelijoita on kaikkein eniten.

Mandelinin mielestä koulujen pitäisi kuitenkin tukea pieniä yrityksiä nykyistä paremmin.

”Työssäoppimista pitää kehittää pienissä yrityksissä, sillä siellä on suurin osa tulevaisuuden työpaikoista.”

Mandelin pitää uudistuksen tuomaa joustoa oppi- ja koulutussopimuksiin hyvänä asiana. Hän toivoisi kuitenkin oppilaille pidempiä koulupäiviä, etenkin opintojen alkuvaiheeseen.

”Nykymallilla oppilaat viettävät koulussa alle 30 tuntia viikossa. Opintojen alkuun pitäisi saada enemmän toistoja, että harjoittelussa olisi paremmat valmiudet. Peruskoulun puolella pitää myös saada opinto-ohjaajille paremmat työelämävalmiudet”, Mandelin sanoo.

Peruskoulun opinto-ohjauksen vastuu on hänen mukaansa korostunut korona-aikana entisestään. Pitkään jatkuneen epidemian yksi lieveilmiö on ollut yläkoulun tet-harjoittelun jääminen väliin.

Ammattikoulun työharjoittelu on sen vuoksi monen korona-ajan nuoren ensimmäinen kerta työpaikalla.