Puolueiden ehdokasmaksuissa on suuria eroja

Grafiikka: Jukka PasonenPuolueiden keräämissä ehdokasmaksuissa on niin puolueiden sisäisiä kuin välisiäkin eroja. Osa ei kerää ehdokasmaksuja lainkaan, osa vain joissakin vaalipiireissä. Kuva: Jukka Pasonen

Eduskuntavaaliehdokkaaksi pääseminen maksaa vaalipiiristä ja puolueesta riippuen 0–2 000 euroa, selviää MT:n puolueille tekemästä kyselystä.

Helmikuun loppupuolella tehtyyn kyselyyn tuli vastauksia kaikista vaalipiireistä ja liki jokaiselta eduskuntapuolueelta. Ainoastaan ruotsalainen kansanpuolue ja Paavo Väyrysen tähtiliike jättivät vastaamatta.

Puolueen piirijärjestöiltä kysyttiin ehdokkaille asetettuja vaatimuksia ja mahdollisten ehdokasmaksujen suuruutta. Vastauksia kertyi yhteensä sata kappaletta.

Liki kaikissa vastauksissa korostettiin, että ehdokkaan tulee sitoutua puolueen arvoihin. Edellytyksissä toistuivat myös kiinnostus kansanedustajan työtä kohtaan sekä innostunut ote kampanjointiin. Joissakin vastauksissa edellytyksiksi mainittiin myös puolueen jäsenyys.

Ehdokkaille asetettuja vaatimuksia suurempaa hajontaa oli siinä, kuinka suuria ehdokasmaksuja puolueet olivat asettaneet.

Puolueista vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ilmoittivat, että ehdokkailta ei peritä ehdokasmaksuja missään vaalipiirissä. Ehdokkuus oli maksuton myös niissä sinisen tulevaisuuden piireissä, jotka vastasivat kyselyyn. Lisäksi Hjallis Harkimon Liike nyt, joka ei ole puolue, ilmoitti, että ei peri ehdokasmaksuja.

Kristillisdemokraatit keräsivät ehdokasmaksun ainoastaan Helsingin ja Hämeen vaalipiireissä. Helsingissä maksu oli 100 ja Hämeessä 400 euroa. Hämeessä ehdokkaiden maksut hoitavat paikallisjärjestöt.

Viimeisimpien kannatusmittausten neljän kärki SDP, kokoomus, keskusta ja vihreät keräsivät muita puolueita useammin ehdokasmaksuja. SDP keräsi ehdokasmaksuja kolmessa vaalipiirissä, kokoomus seitsemässä.

Vihreät ilmoittivat keräävänsä ehdokasmaksun kaikissa muissa paitsi Vaasan vaalipiirissä. Koillis-Suomen vihreät ei vastannut kyselyyn. Puolue keräsi joissakin vaalipiireissä vähävaraisilta, esimerkiksi opiskelijoilta, muita ehdokkaita pienemmän ehdokasmaksun.

Myös keskustan ehdokkaat pääsevät pulittamaan kaikissa paitsi Vaasan vaalipiirissä. Osassa vastauksia kuitenkin tähdennettiin, että ehdokkaaksi asettuminen ei maksa, mutta ehdokkaiksi valituilta kerätään vaihtelevan suuruinen rahasumma yhteiseen mainoskassaan.

Korkeimman maksun, 2 000 euroa, ehdokkailleen asettivat kokoomus ja keskusta. Tämän verran kevenivät kokoomuksen ehdokkaiden rahapussit Oulun vaalipiirissä. Keskustan ehdokkaiksi valitut taas saivat tämän summan maksaakseen Keski-Suomen, Savo-Karjalan ja Helsingin vaalipiireissä.

Muissa maksuja keränneissä vaalipiireissä kokoomuksen maksut olivat joko 500 tai 1 000 euroa. Keskustalla maksut sijoittuivat enimmiltä osin 1 000 ja 1 500 euron välimaastoon, alimman maksun ollessa Kaakkois-Suomen 500 euroa.

Hanakammin maksuja keränneiden puolueiden ehdokkaista halvimmalla selviävät vihreät. Puolueen maksut vaihtelivat Lapin piirin vähävaraisilta kerätyn 20 euron ja Helsingin, Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Savo-Karjalan 500 euron välillä.

SDP:n Keski-Suomen ehdokkaat saivat niin ikään maksaakseen 500 euroa. Uudellamaalla ja Helsingissä summat olivat 700 ja 800 euroa.

Puolueiden piirien edustajien vastauksista käy ilmi, että ehdokkailta kerätyt maksut käytetään ensisijaisesti ehdokkaiden näkyvyyden varmistamiseen. Ehdokasmaksuilla katetaan muun muassa lehtimainontaa, julkisille paikoille sijoitettuja naamagallerioita ja joissakin puolueissa myös lyhyitä esittelyvideoita.

Näkyvyyden lisäksi ehdokasmaksuilla kustannetaan muun muassa tukea, neuvontaa ja koulutuksia, joita ehdokkaat saattavat tarvita.

Maksuttoman ehdokkuuden puolueissa ehdokasmaksun poissaoloa perusteltiin sillä periaatteella, että kenenkään taloustilanne ei saa olla esteenä ehdokkuudelle. Samalla kuitenkin ilmaistiin – joko suorasti tai epäsuorasti – että näissäkin puolueissa ehdokkaat sijoittavat kampanjointiin omaa rahaa.

Vaalikampanjoiden kokonaisbudjetteihin suhteutettuina korkeatkin ehdokasmaksut liikkuvat maltillisissa summissa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yli puolet kaikista ehdolla olleista käytti kampanjaansa 5 000 euroa tai vähemmän.

Kun katse käännetään läpi menneisiin ehdokkaisiin, kampanjabudjetit pullistuvat tuntuvasti.

Edellisissä vaaleissa lähes kolme neljästä läpi menneestä ehdokkaasta käytti kampanjointiin 10–50 tuhatta euroa. Tätä vähemmän sijoittaneista ehdokkaista läpi meni vain 13 kappaletta.

Alle tonnin budjetilla eduskuntaan ei päässyt kukaan.