Virtuaalisairaala karsii hoitokustannuksia – nilkan nyrjähdyksen hoito tulee jopa puolet normaalia halvemmaksi
Asiakkaat ovat Lähi-Tapiolan digitaaliseen terveyspalveluun erittäin tyytyväisiä.
Lähi-Tapiolan Terveyshelpin toimistossa Espoossa Mehiläisen lääkäri Henri Terho kertoo, että ihmiset voivat saada korvien sisältä tärykalvosta kuvia omalla kännykällä suppiloa käyttämällä. Kuva: Markku VuorikariLähi-Tapiolan puhelimen välityksellä toimiva virtuaalisairaala Terveyshelppi on nopeuttanut sairauksien hoitoa ja alentanut kustannuksia, terveyspalvelujen johtaja Jani Tikkanen Lähi-Tapiolasta sanoo.
”Joidenkin sairauksien tai vammojen hoidon kokonaiskustannukset ovat alustavien tuloksien perusteella pudonneet jopa puoleen verrattuna perinteiseen hoitoketjuun, jossa asiakas lähtee heti fyysisesti lääkärille. Esimerkiksi nilkan nyrjähdys on tällainen”, Tikkanen kertoo.
Vuoden alusta toimintansa aloittaneeseen Terveyshelppiin ottaa yhteyttä kuukaudessa 12 000–15 000 asiakasta, ja määrä on kasvussa.
Asiakkaat ovat Tikkasen mukaan olleet erittäin tyytyväisiä palveluun, palautelukema on ollut 9,5 asteikolla 0–10. ”Ainoatakaan hoitovirhettä ei ole tullut.”
Yhteydenotoista 40–50 prosenttia hoidetaan virtuaalisesti etäyhteydellä ja loput ohjataan yhteistyökumppaneiden lääkäriasemille.
Virtuaalisairaalan palvelut Lähi-Tapiolalle tuottaa Mehiläinen. Yhtiöllä on Espoossa noin 50 sairaanhoitajaa vastaamassa asiakkaiden puheluihin ja puhelimen sovelluksen välityksellä käytäviin keskusteluihin eli chattiin. Terveyshelppi on tarkoitettu vain Lähi-Tapiolassa vakuutetuille asiakkaille.
Yhtiössä on noin miljoona asiakasta, joilla on terveyteen liittyvä vakuutus. Vakuutus voi olla vaikka henkilökohtainen tapaturma-, sairauskulu-, lasten sairaus- tai matkavakuutus.
Sairaanhoitajien ohella Espoossa ja muualla tietokoneiden ääressä on kymmenkunta lääkäriä eri vuorokaudenaikoina.
Kun asiakas ottaa yhteyttä, automaatti kysyy ensin yhteys- ja vakuutustiedot, jonka jälkeen terveydenhoitaja vastaa chattiin tai soittoon tai soittaa asiakkaalle.
Sairaanhoitaja päättää, tarvitaanko kyseiseen sairauteen lääkäriä, joka voi tulla suoraan katsomaan hoitajan ruudulta keskustelua tai sinne lähetettyä kuvaa, jonka perusteella annetaan hoito-ohjeet. Jos sairaus vaatii fyysisesti lääkärikäyntiä, varataan lähimmälle lääkärille aika, jonka saa nopeasti.
Hyvin usein kysyjä on pikkulapsen äiti. Eniten kyselyjä tulee yskästä, flunssasta, kuumeesta, korvakivusta, selkävaivoista ja liukastumisista.
Alueellisesti kysymyksiä tulee eniten Pohjois-Savosta ja Lapista, jossa jonot ja välimatkat terveyskeskuksiin ovat pitkiä.
Tikkanen painottaa, että perinteinen malli, jossa minkä tahansa sairauden kanssa mennään fyysisesti aina ensimmäiseksi lääkärille, ei ole järkevä. Se aiheuttaa jonoja ja on kallista. Lieviin oireisiin riittää lievempi hoito, jolloin vakavampiin saa nopeasti lääkäriapua.
”Nykyisin krooniset potilaat tukkeuttavat terveyskeskukset ja muiden odotusaika kasvaa jopa yli kuukauteen.”
”Tärkeätä on, että kansalainen saisi apua terveysongelmiin ja vastauksen kysymyksiin heti kun tarvitsee, eli useimmiten ilta-aikaan. Siihen digitaalinen aina auki oleva vastaanotto on oiva ratkaisu”, Tikkanen toteaa.
Parasta terveydenhoitoa on Tikkasen mukaan kuitenkin ennaltaehkäisy ja tiedon jakaminen. ”Tupakanpolton lopettaminen toisi jopa 15 vuotta elinikää lisää. Silti Suomessa polttaa vielä päivittäin noin 15 prosenttia kansasta, mikä on sivumennen sanoen käsittämätöntä.”
Lähi-Tapiola on aloittanut digiterveydenhuollon Tikkasen mukaan kohtalaisen kevyesti. Toimintakeskus ja digitaalinen alusta maksoivat ”muutaman miljoonan” ja toiminnan ylläpito kustantaa 200 000 euroa kuukaudessa.
”Silti olemme tällä aivan Euroopan kärkikahinoissa, meiltä kysytään tietoja joka puolelta maailmaa.”
”Ensin kokeillaan, jotta tiedetään, minne laajennetaan. Tämä on yhtiön kärkihanke terveydenhuollon puolella.”
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun terveyshuollon Apotti-ohjelma oli esimerkki päinvastaisesta toiminnasta, siinä ensin luotiin 600 miljoonaa euroa maksava tietojärjestelmä, johon toimintaa yritetään väkisin sovittaa.
Viime keskiviikkoaamuna Espoon Terveyshelpin toimistossa ainoana lääkärinä istunut Henri Terho keskustelee vuoronsa aikana 10–40 kertaa asiakkaiden kanssa.
Sairaanhoitaja Sanna Kukkonen on ollut mukana Terveyshelpissä joulusta asti ja tyytyväinen työhönsä. Hän on alunperin kätilö. Niinpä naistentauteja koskevat yhteydenotot ohjataan hänelle usein hiljaisella sopimuksella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
