Enemmistö kannattaa kehitysyhteistyötä
Selvä enemmistö kansalaisista suhtautuu Suomen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön myönteisesti, ilmenee Taloustutkimuksen mielipidemittauksesta. Vaikka taloustilanteet heilahtelevat, ei yleinen mielipide kehitysyhteistyöstä ole muuttunut.
Tänä vuonna Suomi sijoittaa kehitysapuun noin miljardi euroa. Kaksi kolmannesta vastaajasta pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat nykyisellään.
”Muutokset mielipiteissä ovat edellisvuoteen verrattuna vähäisiä. Pidemmällä ajalla on kuitenkin havaittavissa, että kehitysyhteistyöhön kriittisesti suhtautuvien osuus kasvaa hitaasti. Myönteisimmät mielipiteet saatiin vuonna 2007, joka oli pitkän talouskasvun viimeinen hyvä vuosi”, toteaa tutkimusjohtaja Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.
Myönteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuivat naiset ja nuoret. Kaupunkilaisten tuki oli vankempaa kuin maaseudun pikkukuntien asukkailla. Nihkeimmin avunantoon suhtautuivat johtajat ja yrittäjät. Tärkeimpänä syynä kehitysavulle pidettiin rikkaiden maiden velvollisuutta auttaa köyhempiä maita. Suomalaisten mielestä apua olisi kohdistettava eniten Afrikan sarven alueelle.
”Köyhimpänä maanosana Afrikka sopii hyvin perinteiseen mielikuvaan kehitysyhteistyökohteesta. Alueen tilanne on suomalaisilla hyvin tiedossa paitsi uutisten, myös sieltä Suomeen tulevien pakolaisten kautta”, Rahkonen analysoi.
Yksityisinä ihmisinä suomalaiset uskovat voivansa auttaa kehitysmaita parhaiten vapaaehtoisin lahjoituksin. Mielipiteissä korostuivat myös verojen maksaminen ja reilun kaupan tuotteiden ostaminen.
Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) on ilahtunut siitä,
etteivät taloudelliset huonot ajat ole vaikuttaneet ihmisten asenteisiin kehitysapua kohtaan.
”On hienoa nähdä, että epävarmoinakin aikoina suomalaiset haluavat kantaa vastuuta maailmasta. Kansalle olisi kuitenkin tehtävä entistä enemmän selkoa siitä, mitä varoilla tehdään.”
Hautala peräänkuuluttaa kehitysyhteistyön rinnalle eri politiikanalojen välistä johdonmukaisuutta sekä yritysvastuuta.
Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten toukokuussa tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista.
Tutkimus tehtiin ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kehitysyhteistyöasenteita vastaavilla haastattelututkimuksilla säännöllisesti 1990-luvulta lähtien.
TANJA KORPELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
