Jätevesiremontti tehtävä pikaisesti liki 100 000 kiinteistöön – katso, koskeeko velvoite sinua

Pikaista jätevesiremonttia tarvitsee noin 42 000 omakotitaloa ja 56 000 kesämökkiä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Haja-asutusalueen jätevesiasetus on herättänyt hämmennystä, koska sen velvoitteita on lievennetty vuosien varrella. Nyt tilanne on se, että ainoastaan pohjavesialueella tai enintään sadan metrin säteellä lähimmästä vesistöstä sijaitsevissa kiinteistöissä on hoidettava jätevesijärjestelmät kuntoon lokakuun loppuun mennessä.

Velvoite koskee alle 15:tä prosenttia haja-asutusalueen vakituisista asunnoista. Niistä noin kolmasosassa on jo tehostettu jätevesien käsittelyä.

Jätevesiremonttia tarvitsee yhä noin 42 000 asuntoa.

Vesistön läheisyyteen liittyvät rajaukset tulivat jätevesi­asetukseen, kun sitä kohtuullistettiin vuonna 2017. Sitä ennen vuonna 2004 voimaan astuneen jätevesiasetuksen aikarajojen katsottiin koskevan valtaosaa maaseudun kiinteistöistä.

Suomen noin puolesta miljoonasta kesämökistä yli puolet sijaitsee pohjavesialueella tai enintään sadan metrin säteellä vesistöstä.

Huomattavalla osalla mökeistä on kuitenkin käytössä kuivakäymälä, josta ei synny ympäristöä pilaavia jätevesiä. Mahdollisille harmaille vesille riittää yksinkertainen maasuodatus.

Arviolta noin viidennes asetuksen piiriin kuuluvista mökeistä eli noin 56 000 kaipaa jätevesien käsittelyn tehostamista lokakuun loppuun mennessä.

Jätevesiasetus on laadittu siksi, että jätevesijärjestelmältään puutteellisten kiinteistöjen ravinnepäästöt vesistöihin saattavat olla moninkertaiset verrattuna niihin, joissa jätevedet käsitellään asianmukaisesti.

Neuvotteleva virkamies Ari Kangas ympäristöministeriöstä kertoo, että haja-asutuksen osuus ihmisen aiheuttamista fosforipäästöistä on 13 prosenttia ja typpipäästöistä runsaat 4 prosenttia. Jätevesiremonteilla päästöt saataisiin kuriin.

Kunnat vastaavat jätevesiasetuksen valvonnasta resurssiensa mukaan. Kankaan mukaan jätevesiremonttinsa laiminlyönyt kiinteistönomistaja voi ensin saada kunnalta kehotuksen hoitaa asian kuntoon, ja tarvittaessa kehotusta voidaan tehostaa uhkasakolla.

Suomen ympäristökeskus pitää yllä Puhdistamisivusto-tietopankkia Suomessa myytävistä jätevesijärjestelmistä.

Viranomainen ei ole testannut järjestelmiä, mutta Kankaan mukaan jätevesisuunnittelijat osaavat ehdottaa kiinteistöihin sopivat ratkaisut. Jätevesiremonttia ei tulisi koskaan toteuttaa ilman yhteydenottoa kuntaan ja jätevesisuunnittelijaan.

Kangas ei usko, että laitevalmistajat olisivat tieten tahtoen tuoneet markkinoille huonoja järjestelmiä. Sen sijaan sellaista on sattunut, että kiinteistönomistajalle myyty järjestelmä olisi vaatinut toimiakseen luultua enemmän kunnossapitoa.

Kangas on sitä mieltä, ettei turhia jätevesiremontteja ole tehty, vaikka asetuksen vaatimuksia höllennettiin niin, ettei asia heti koske vesistöistä etäällä sijaitsevia kiinteistöjä.

Myös niin sanotuissa kuivan maan kiinteistöissä täytyy hoitaa jätevesiasiat kuntoon viimeistään muita remontteja tehtäessä. Velvoittavia remontteja ovat kaikki, joissa muutetaan jotain vesiasioihin liittyvää: rakennetaan vesivessa, tehdään vedenkäyttöä lisääviä rakenteita tai pidennetään kiinteistön käyttöikää.

Asumattomassa tönössä jätevesiremontti on hoidettava vasta, kun joku muuttaa kiinteistöön.

Jätevesiremontti maksaa keskimäärin hieman yli 7 000 euroa. Suodatuskentän rakentaminen maksaa tonnin pari, jos sakokaivot ovat hyvässä kunnossa. Ratkaisu riippuu aina vedenkulutuksesta ja kunnan määräyksistä, jotka on tarkistettava ennen remonttia.

”Tärkeintä on, ettei kiinteistönomistaja tee ensin ja kysy sitten”, Kangas toteaa.

Kiinteistönomistajan on myös sitouduttava huoltamaan jätevesijärjestelmäänsä, jotta se ei menetä puhdistustehoaan.

Tarkista tästä, koskeeko velvoite sinua?

1. Jätevesiasetuksen määräaika lokakuussa koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään sadan metrin säteellä lähimmästä vesistöstä.

2. Remonttiin ei tarvitse ryhtyä, jos kiinteistöllä on jo säännökset täyttävä jätevesijärjestelmä tai kiinteistö liitetään viemäriverkostoon.

3. Kunnostus on tarpeeton, jos kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuiva­käymälä.

4. Yleensä jätevesiasiat ovat kunnossa kiinteistöissä, joiden rakennuslupa on myönnetty vuoden 2003 jälkeen.

5. Ennen 9.3.1943 syntyneet saavat ikä­vapautuksen uudistuksesta vakituiseen asuntoonsa.

6. Lykkäystä määräajasta voi hakea kunnasta, jos edellytetyt toimet ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat esimerkiksi sosiaalisista syistä.